maanantai 15. huhtikuuta 2019

Gluteenittomia asioita Iskelmän iltapäivässä

Tänään oli viimeinen työpäiväni ennen lomaani. Kiireisten työviikkojen jälkeen olin päättänyt, että livahdan hieman aikaisemmin töistä. Tästä pidin kiinni. 

Töistä suoraan kiirehdin Hellapoliisi Katin kanssa Iskelmän Satu Kotosen haastateltavaksi. Haastattelun aiheena oli Gluteenittomat helpot reseptit -kirjamme. Siinä sivussa juttelimme Satu Kotosen kanssa suhteestamme ruokaan ja mahdollisiin haasteisiin mitä gluteenittomalla saralla voi törmätä. 

Haastattelu on tulossa radiosta Iskelmän kanavalta todennäköisesti tiistaina iltapäivällä. Kannattaa siis kuunnella huomenna Iskelmän iltapäivää



Soitin eilen illalla Katille ja sanoin, että Sadulle pitäisi leipoa kirjamme ohjeella Unelmatorttua. Satu oli niin iloinen tuliaisista, että Kati sanoikin, että harvoin näkee ketään niin iloisena lahjasta. Satu on niin ihana ja innostava persoona. 




Nyt lähden tutkimaan matkalaukkuni sisältöä. Suuntaan seuraavaksi viikoksi Rodokselle ystäväni Villen kanssa. 

Teemme Rodoksen matkalta sisältöä someen. Matkan ensisijainen teema on ruoka ja erityisesti se, että miten Rodos palvelee gluteenitonta ja myös kasvisruokavalioista

Kannattaa ottaa meidän Instagram-tilit haltuun, jos ruoka aiheena kiinnostaa. Erityisesti on tulossa stooreja ja myöhemmin myös YouTubeen materiaalia matkastamme. Kannattaa tulla mukaan meidän ruokamatkalle. 

Minun Instagram-tilini löytyy täältä ja Villen löytyy täältä

Ihanaa tulevaa pääsiäistä jo nyt kaikille. 

Maiju

lauantai 6. huhtikuuta 2019

Vietin kaksi päivää normaalina ihmisenä

Joskus mietin sitä, että ymmärtääköhän normaaliruokavalioiset ihmiset olla onnellisia siitä, että saavat syödä mitä haluavat? Saavat valita kahvilan vitriinistä kymmenistä valikoimista itselleen mieleisen syötävän? Ymmärtävätkö olla onnellisia siitä, että saavat itse ylipäätään valita syömisensä?

Minäkään en välttämättä sitä ymmärtänyt ensimmäisen 49 vuoden aikana. Ylipäätään en koskaan ajatellut, että voisi tulla se hetki, että muut valitsevat sinulle syömiset. Minulle saatetaan sanoa laivan buffassa, että "tuon sinulle jotain". Monta kertaa olen sanonut tuossa tilanteessa, että "minä EN halua syödä vain jotain, haluan itse valita syömiseni". Se, että sain keliakiadiagnoosin vuonna 2012 ei tarkoittanut sitä, että olisin samalla menettänyt itsemääräämisoikeuteni.



Näitä asioita mietin tänä viikonloppuna Lautasella messuilla. Mietin, että kylläpä on ihanaa, että edessä oli kaksi päivää, jolloin minä voisin vapaasti valita sadoista vaihtoehdoista. Sain valita ne parhaimmat ja itselleni maistuvimmat tuotteet.

Se, että näitä asioita ei ole käden ulottuvilla aina saatavilla tekee sen, että niitä osaa arvostaa nykyään ihan toisella tavalla kuin silloin kun olivat itsestäänselvyyksiä.

Sanon aina, että vuoden tärkeimmät messut itselleni on erityisruokavaliomessut. Voi niitä onnenhetkiä kun voi vaan kävellä näytteilleasettajan luota toiselle ja napsia maistiaisia miettimättä, että "voinko minä syödä niitä".

Messujen parasta antia on se, että voit olla huoleton ja voit viettää kaksi päivää ilman huolen häivää. Olet vertaistesi seurassa ja kaikki ymmärtävät sinua ja niitä onnentunteita, joita koet tällaisina päivinä. Olemme messuilla kuin yhtä suurta perhettä.








Markkinoille on tullut ihania tuotteita, nyt vaan pitäisi saada myös kauppiaat heräämään näihin. Mietin usein sitä, että kuka tekee valinnat? Pitäisikö kauppaiden kuunnella asiakkaita vieläkin enemmän? Jos vitriinit notkuvat normaaliruokavalioisille eväsleipiä, niin miksi ei oteta tätä gluteenitonta eväsleipää oman kaupan kylmähyllyyn myyntiin? Suolaisia tuotteita kaivataan, mutta niitä ei vaan kauppojen hyllyiltä vielä tuppaa löytymään. Jos kaupassa on hyllypaikka, niin se on usein tyhjä.





Haaveissako vain oot mun - gluteeniton vitriini


Lautasella messujen kahvilassa oli näin upean näköinen vitriini täynnä gluteenittomia ja monet myös maidottomia tuotteita. Tätä kuvaa jakaessani gluteenittomaan ryhmään totesin, että tähän voisi pyrkiä ja tähän voisi tottua. Tosin tiedän, että vielä menee vuosia, että saisimme valikoimat tällaiselle tasolle.  Tosin eräs gluteeniton kahvila on avaamassa ovensa kesäkuussa Helsinkiin, joten toivoa on. Tulette kuulemaan tästä lähempänä enemmän.



Gluteenittomat - helpot reseptit


Ihan pelkäksi syömiseksi ei messuilut menneet. Olimme perjantaina Hellapoliisi Katin kanssa näytöskeittiössä. Kati kokkasi ja minä sähläsin jotain siinä vieressä. Pääsimme siinä sivussa esittelemään Gluteenittomat - helpot reseptit kirjaamme. Kirja tuli suoraan  painosta ennen messuja. Muste tuskin ehti siis kuivua ennen messuja. Kirja on tulossa useampiin paikkoihin myyntiin, mutta tällä hetkellä se on ehtinyt vasta Hellapoliisi.shop:n verkkokauppaan. Viikon sisällä varmasti löytyy jo muualtakin.

Toivomme Katin kanssa kirjan olevan inspiraationa kaikille, joiden lähipiirissä on gluteenitonta ruokavaliota noudattavia henkilöitä. Kirja toimii myös ideapankkina esimerkiksi kahvilatyöntekijöille ja muille ruuan parissa työskenteleville, jotta myös gluteenitonta ruokavaliota noudattava tulisi huomioiduksi.






Messujen ensimmäisestä päivästä syntyi tämä video, joka on katsottavissa youtubesta.

Tällaisia ajatuksia ruuasta. Muistakaa, että ruoka ei ole koskaan itsestäänselvyys, ruoka on aina iloinen yllätys, kun saa hyvää sellaista.

Maiju

sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Kotirouvan kiusaukset - miten meni maaliskuun vaatteiden ostolakkoni?

Yhteistyössä Kotirouva Oy:n kanssa

Tänään täytyy ostolakossani kolme kuukautta. Pari ensimmäistä kuukautta hehkuttelin, että kuinka helppoa on ollut ja mitään kiusauksia ei ole ollut. Voi kuinka ihanan helppoa onkaan tämä lakkoilu. Näin sitä mietin vielä helmikuun lopussa.

Ensimmäinen kiusaus tuli joskus maaliskuun alkupuolella. Näin Citymarketissa housut, joiden edessä olin ihan, että wow. Katselin niitä kauppareissullani ja menin niitä uudestaan jopa hipelöimään. Kuitenkin sanoin itselleni tiukkaan sävyyn, että "ei, et tarvitse niitä". Selvisin siitä ongelmasta. Olipa kiva huomata, että joudun kuitenkin joskus käymään tahtojen taistelua läpi.

Seuraava kiusaus tuli vastaan entisen Faschion at Homen eli nykyisin Kotirouva Oy:n Facebook-seinällä. Eija laittoi kuvan collage-housuista, joita oli tulossa heille myyntiin. Siis housut, jotka huusivat heti nimeäni. Mustalla pohjalla kukkia, se on niin mun juttuni. Otin kuvakaappauksen kuvasta ja en saanut vaan housuja mielestäni. Jossain vaiheessa oli pakko laittaa Eijalle viestiä, että koska ne housut tulee, että nyt on liian kova juttu vastustettavaksi.

Sovimme sitten, että teemme tämän yhteistyönä. Housut tulivat eilen maahan ja nyt niitä pitäisi löytää Kotirouva myymälöistä Helsingin rautatieaseman myymälästä ja Tikkurilan asemalta Dixin kauppakeskuksen myymälästä. Mikä tekee sitten näistä housuista niin ihmeellisen? No se, että housut ovat yhden koon housuja ja sopii monenlaiselle vartalolle. Itse kokeilin ja rakastuin housuin heti. Itse käytän kokoa 44 ja ne oli minulle kuin tehty. Omistaja Eija, joka on monta kokoa pienempi näytti hyvältä samat housut päällä, joten nämä siis sopivat monelle eri vartalotyypille. Kannattaa käydä katsastamassa housuja heti, sillä näillä housuilla on kysyntää.



Ihastuin myös pitsiseen ponchoon, jota löytyy myymälöistä viidessä eri värissä (musta, tumman sininen, valkoinen, petrooli ja violetti).













Tässä vielä housut stailattuna pitisen jakun ja valkoisen puseron kanssa.





Kokeilin myös tätä takkia. Itselläni on melkein samanlainen, mutta turkoosin sävyinen. Kiva takki vapaa-aikaan.





Tällaisia  Kotirouvan kiusauksia siis oli maaliskuussa. Seuraavassakin kuussa on tulossa vaatepuolella yksi kaupallinen yhteistyö, mutta ne olikin sallittuja tässä omassa sopimuksessani.

Täytyy sanoa, että tämä oli kyllä vaikein tahtojen taistelu itseni kanssa. Kuitenkaan en kadu sitä, että tein yhteistyön näiden housujen ja pitsijakun tiimoilta.

Katsotaan miten sujuu sitten huhtikuu.

Maiju

lauantai 30. maaliskuuta 2019

Pientä pintaremonttia eteisessä

Kaikkihan muistavat, että vuoden vaihteessa minulla oli suuri projekti kodin kuntoon laittamisessa. Kuinkas ollakaan kun työt alkoivat loman jälkeen, niin asiat taas hidastuivat. Töissä on ollut sellaista haipakkaa, että ei enää iltaisin ole jaksanut edes kissaa sanoa.

Pari viikkoa sitten kuitenkin päätin jatkaa siitä mihin viimeksi jäin. Olin jo tammikuussa saanut siivottua eteisen kaapin ylimääräisistä tavaroista ja päätin ryhdistäytyä. Tilasin Ikeasta kotiinkuljetuksen kaapille ja mies purki vanhan kaapin ja vei sorttiasemalle.




Meillä oli aiemmin eteisessä varmaan 20 vuotta vaatekaappi. Kaappi oli liian matala ja muutenkin ihan toimimaton siihen tarkoitukseen, mihin se oli aikoinaan hankittu. Koivun värikin oli alkanut ärsyttämään jo varmaan 10 vuotta sitten. 


Tässä vaiheessa oli kaappi lähtenyt sorttiasemalle ja uutta odotettiin saapuvaksi. Kaapin sisältö oli tyhjennettu sängyn päälle. 



Valmista tuli. Ostin uuden maton eteiseen ja lampun kattoon. Eteisestä tuli ihanan valoinen. 


Olin ensiksi ollut sitä mieltä, että mitään plafondia en halua. Kun sitten näin tämän lampun kaupassa, niin pyörsin puheeni. Meille tuli plafondi kattoon. Ihanasti tämä lamppu tuo valoa eteiseen. 


Nyt siirrytään sitten pintaremontissa keittiöön. Sen on helpoin kohde, koska siellä on vain muutamia asioita, joita haluan muuttaa. Se jälkeen siirrytään siihen kaikkein vaikeampaan eli olohuoneeseen.

Mua naurattaa ihan kamalasti sellainen juttu, kun kaverini sanoi mulle jokunen vuosi sitten, että "Maiju, ala kirjoittamaan sisustamisesta", vastasin hänelle, että sellaista päivää ei tule. Nyt ollaan kuitenkin jo lähellä sitä. 

Onko muita, joille on iskenyt sisustuskärpänen?

Maiju

torstai 28. maaliskuuta 2019

Pieni asia minulle tai meille, mutta iso asia vanhukselle - kynnet kauniiksi

Essencen kynsilakat saatu blogin kautta


Äitini on aina halunnut, että kynnet lakataan kauniiksi. Kun hän asui vielä kotona, hän halusi joka viikko kyntensä lakattavan. Joskus minä lakkasin kynnet, mutta jos en ehtinyt, niin hän lakkasi ne itse. Nyt kun hän on hoitokodissa niin kynnet edelleenkin on yksi tärkeimpiä asioita. Nykyään hän ei enää kykene itse lakkaamaan, mutta onneksi on aina joku lähellä, joka ehtii sen tekemään. Vaikka muut asiat unohtuisi, niin kynsien lakkaus saa hänen silmänsä aina loistamaan. Aina tarkistelemme yhdessä, että miltä kynnet milloinkin näyttävät.

Lakkaan usein äidin kynnet vaaleanpunaisella värillä, koska hän pitää siitä. Kävimme  muutama viikko sitten äitiä katsomassa ja sanoin, että "näytähän, että miltä kynnet nyt näyttävät". Hänen silmänsä alkoivat loistamaan ja hieman herkistyneenä hän selitti, että "hoitokodissa oli käynyt vieraita ja eräs mies oli lakannut hänen kyntensä punaiseksi". Ihailimme siinä sitten hänen kynsiään ja äidin silmät loistivat.

Sanoin äidille, että nyt lakataankin sitten jatkossa kynnet punaiseksi.

Tämän kohtaamisen jälkeen aloin miettimään, että seuraavat kynsilakat, jotka tulee pr-näytteenä, saavat mennä hoitokotiin. Aloin miettimään, että kuinka pieni asia kynsien lakkaus on monelle ihmiselle, mutta näille vanhuksille se on todella suuri asia. Kynsien lakkaus tuo näille vanhuksille hieman arkeen luksusta.



Kynsilakkoja hoitokotiin


Viime viikolla sain yllättäen pr-näytteenä kynsilakkoja. Nämä Essencen kynsilakat sitten lähtevät ilahduttamaan äidin hoitokodin muitakin asukkaita. Hoitajatkin taitavat olla iloisia tästä lahjoituksesta.

Essencen lakoissa oli hieman räväköitä värejä, mutta mistä sitä tietää, että jos mummojen joukossa on joku värikäs persoona, joka rakastaakin keltaista tai vihreää väriä kynsissä.








Pieni asia minulle tai meille, mutta iso asia vanhukselle.

Maiju


sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

Liikunta tulee luoksesi, kun et itse pääse liikunnan pariin

Kaupallinen yhteistyö Sanoste.fi kanssa

Äitini on aina ollut kova liikkumaan. Vuosikymmeniä sitten kävimme äidin kanssa paljon sauvakävelylenkillä sekä vesijuoksemassa. Vesijuoksua aloimme harrastamaan äidin kanssa yhdessä silloin, kun tutustuin lajiin sen rantauduttua Suomeen. Kävelysauvat ostimme molemmille heti, kun ne tulivat myyntiin. Monenlaista liikuntaa olemme äidin kanssa harrastaneet yhdessä. Liikunnan ilo on ollut aina osa meidän molempien elämää.

Jossain vaiheessa sitten äidille tuli rajoitteita liikkumisen suhteen. Liikkuminen ilman tukea alkoi olemaan vaikeaa, piti ottaa avuksi rollaattori. Siinä vaiheessa piti alkaa miettimään, että mikä liikunta tulisi vielä kyseeseen. Kuten me kaikki tiedämme niin liikunta on kaiken A ja O. Äitinikin tiedosti koko ajan sen, että pitää liikkua jollain tavalla. Ilman liikuntaa katoaa lihaksista voima ja sen myötä liikkuminen vaikeutuu entisestään. Vanhuksille ei varmasti koskaan voi korostaa liikaa liikunnan tärkeyttä.

Jossain vaiheessa äiti kävi vielä toimintakeskuksen tuolijumpassa, mutta sekin piti jättää, koska tasapaino alkoi olemaan niin huonoa ja kodin ulkopuolinen liikkuminen oli vaikeaa.

Tämän jälkeen tuli avuksi virtuaaliohjausjumpat. Tätä jumppaa äitini harrasti kerran viikossa. Hän odotti aina tiettyä kellonaikaa ja sitä, että jumppa alkaa. Ohjaaja oli virtuaalisesti äidin keittiössä. Hämmästyin itse sitä, että kuinka positiivisesti äitini suhtautui tällaiseen ohjaustapaan, vaikka ei ollut koskaan tietokonetta käyttänyt. Jos joku sukulainen sitä mietti, että toimiiko tämä, niin äitini jaksoi aina positiivisesti sanoa, että "tämä on hyvä juttu". Kun äiti ei enää päässyt liikkumaan muiden kanssa, tuli liikunta kotiin laitteen avulla. Mikä oli parasta niin se, että äiti tykkäsi ja hän kehui aina tätä virtuaalista liikuntahetkeään meille omaisille.








Liikunta tulee luoksesi, kun et kykene menemään liikunnan luokse


Sanoste Oy tuo palvelun kaikkien sellaisten ihmisten ulottuville, joilla ei ole mahdollisuutta päästä muiden pariin liikkumaan tai harrastamaan. Harrastukset ostetaan Sanoste Oy:n nettikaupasta. Harrastukset välitetään kuvapuheluna tablettilaitteeseen tai kannettavaa tietokoneeseen. Osallistuminen tapahtuu vastaamalla ohjaajan soittoon.  Kannattaa katsoa tämä video,  josta näkee, että kuinka helppoa on jumppaan osallistuminen.

Sanoste Oy tarjoaa ammattilaisen ohjaamia harrastustunteja kuvapuheluna. Heillä on tarjolla liikuntaa, laulamista ja asiantuntijaluentoja. Harrastkset ovat aina reaaliaikaisia. Ohjaaja ja osallistuja näkevät ja kuulevat toisensa kuvayhteyden avulla, harrastukset eivät ole videonauhotteita.

Palveluun osallistutaan käyttämällä tablettilaitetta tai kannettavaa tietokonetta. Tablettiin ladataan ilmainen Sanoste-sovellus ja kannettavassa tietokoneessa vaaditaan Google Chrome-verkkoselain. Tarvitset siis palvelun käyttöä varten joko tablettilaitteen tai kannettavan tietokoneen.

Kannattaa katsoa Sanoste.fi verkkokaupasta, että millaisia palveluita heillä on tarjolla virtuaalisesti.

Sanoste Oy tarjoaa lukijoilleni mahdollisuuden kokeilla maksutta heidän palveluaan. Tarjouksella voit ostaa lahjaksi vanhemmillesi tai isovanhemmillesi yhden kerran. Kokeilukertaa varten käytä koodia PINKITKOROT. Jos haluat pitää äitisi kunnosta huolta, niin tämä olisi oiva äitienpäivälahja äidille.   Tämä kokeilutarjous on voimassa 15.5.2019 saakka.

Tarjous koskee näitä jumppia:


  • tuolijumppa
  • aivojumppa
  • asahi
  • tuolijooga
  • hathajooga


Haluan kannustaa lukijoitani tai heidän läheisiään liikkumaan silloinkin kun siihen osallistuminen on liikkumisen tai muiden syiden vuoksi ollut vaikeaa tai mahdotonta. Kannattaa tutustua Sanoste Oy:n palveluihin. Toivotaan, että tästä tulee apua läheisten tai omiin vaikeisiin tilanteisiin.

Onko teillä kokemuksia tällaisesta palvelusta? Mitä itse olette tehneet kun tilanne on tullut eteenne?

Maiju

tiistai 12. maaliskuuta 2019

Lauttasaari sai uuden raakaruokakahvilan

Olen kirjoittanut joskus Raw'n More kahvilasta, joka sijaitsi aiemmin Töölössä. Ehdin siellä käydä useita kertoja, kunnes kuulimme viimeisellä käynnillä, että kahvila on sulkemassa ovensa. Mikä pettymys valtasikaan mielemme, koska paikka oli ihana ja mikä parasta sieltä sai niin ihanaa raakaruokaa. Paikan omistaja Ebba Aminoff kertoi silloin, että hän jatkaa Lauttasaaressa catering-palvelulla. Lupasin olla kuulolla, että mitä tapahtuu.

Kuulin kuitenkin, että Lauttasaaren sillan kupeeseen (Lauttasaarentie 4) on Raw'n Moren kahvila aukeamassa. Sitten sainkin jo kutsun tupareihin. Tietenkin päätin osallistua, koska kalenteri sattui olemaan sopivasti tyhjä.

Kahvila täyttyi raakaruuan ystävistä ja tupareissa oli hyvä ja lämmin tunnelma. Pääsimme tupareissa maistamaan Raw'n Moren ihania herkkuja. Oli kiva myös nähdä tuttuja tupareissa ja tutustua muutamiin uusiinkin ihmisiin siinä sivussa.

Kahvila on avoinna ainakin tällä hetkellä to-pe klo 12-18 ja la klo 12-17. Kuulemma aukioloaikoihin saattaa tulla muutoksia lähiaikoina.





















Suosittelen ehdottomasti tutustumaan paikkaan, jos se ei ole jo ennestään tuttu. Sanoin Ebballe, että olen syönyt raakaruokaa monissa paikoissa, mutta jostain syystä hänen paikassaan kaikki maistuu ihan taivaallisen hyvältä.

Ihanaa kun kahvila saa nyt jatkoa Lauttasaaressa. Töiden jälkeen itselläni on lyhyt matka käydä täällä kahvilla.

Toivon menestystä uudelle kahvilalle. Paikka soveltuu erityisen hyvin gluteenittomille ja maidottomille. Varmasti muutkin löytävät valikoimista itselleen sopivia herkkuja.

Ebbalta voi tilata catering-palveluitakin. Kannattaa tutustua heidän sivustollaan muihinkin heidän tuottamiin palveluihin.

Maiju