lauantai 26. tammikuuta 2013

Turkoosi Voglian tunika

Siivosin marraskuun puolella vaatekaappiani kun olin luvannut mennä ystävän kanssa myymään kirppikselle. Siivotessani törmäsin tähän Voglian tunikaan. Mietin, että laitanko sen menemään kierrätykseen vai pidänkö sen. Sitten järki voitti. Mietin, että olihan se vähän kallis kun sen ostin ja vähän olen sitä pitänyt. Lopulta sitten näin tässä tunikassa paljon myös Desigualin tyyliä, josta pidän. Annoin armon kädä ja jätin vielä käyttöön. Onneksi, sillä olen tykästynyt tähän uudelleen.

Eilen sitten tunika valikoitui mun työasukseni. Yhdistin tunikaan kellomaisen hameen ja pitsisukkikset. Sukkikset on SockDrawerin ja mallisto on Angelica.  Lisäksi koruksi taas Aanmaan fimokoru, joka tietenkin on väreihin sopiva.


Harvoin pidänn silmälaseja, mutta eiliset työtehtävät vaativat tarkkuutta katseeseen ja valitsin työpöydältäni nämä turkoosit pokat, jotka sopivat hyvin asuun. Mulla on useampia pokia työpöydällä, josta sitten aina valitaan sopivimmat pokat, jos vaan on mahdollista. 


Lähikuvaa Aanmaan kaulakorusta:


Olen joskus aiemminkin kirjoittanut tuosta työpaikan ilmastoinnista. Välistä (tai aika  useinkin) täytyy kaikella vaatekaapista lisävaatetusta, jotta ei aivan jäätyisi työpaikalla pystyyn. Tuohon soveltuu sitten hyvin ponchot ja erilaiset viitat sekä hartiahuivit, joita löytyy kaapistani useita ja monissa eri väreissä.


Lähikuvaa vielä näistä mun pokistani. Näihinkin liittyy kiva tarina. Yhtenä kesänä kävimme Salon torilla (mökkireissulla tulee usein käytyä Salossa). Samalla usein myös käyn Salon kauppakeskuksen kauppoja läpi. Ohimennen kävelin Salon Silmäaseman ohi (pysähtymättä), sen verran, että ehdin reagoida ikkunassa turkoosit pokat. En siis pysähtynyt, mutta ne jäi mua kaivelemaan. Ei muuta kuin seuraavana arkipäivänä laittamaan sähköpostia heidän liikkeeseen, että "anteeksi, mutta näin teidän optikkoliikkeen ikkunassa mageet pokat, kenen valmistajan mahtaa olla ja löytyyköhän Helsingistä samanlaisia". Sain ystävällisen vastauksen ja ilmoituksen, että missä Helsingissä näitä kehyksiäs sitten myydään. Samana päivänä töiden jälkeen marssin sitten Kaivokadun Silmäasemalle ja tilasin ajan silmälääkärille. Se oli sitten taas siinä. Erityisen kiitollinen olin Salon Silmäaseman omistajan toimintaan. 


Että tällaisilla tarinoilla ja vaatetuksilla on oltu liikkeellä. 

Hyvää viikonloppua kaikille. 

Maiju
 




8 kommenttia:

  1. Upea tunika. Olen hulluna niihin ja turkoosista on tullut yksi lemiväreistäni.

    VastaaPoista
  2. Turkoosi on kiva väri... Mun facebook-kaverit, jotka eivät mua näe useasti ovat aina siinä uskossa, että mä käytän vain pinkkiä väriä. Nyt on hyvä kun on ikuistettu näitä asuja... niin näkee, että käytän mä paljon muitakin värejä ;)

    VastaaPoista
  3. Muistan tuon ilmaistoinnin ja toisekseen vaihtelevat lämpötilat, kun sain olla vielä töissä. Minulla oli työlaatikoissa aina varalla isoja huiveja ja neuletakkeja kylmiä päiviä varten.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lemppareita on myös kämmekkäät... muutta ne ei aina toimi hyvin kun tekee päätteellä töitä, mutta lämmittävät jäätyneitä käsiä hyvin nekin ;)

      Poista
  4. Turkoosi väri on niin kaunis! Hyvä ettet luopunut tunikasta, se on tosi makee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo samaa mieltä... en voi edes ymmärtää, että miksi edes hetken harkitsin siitä luopumista ;)

      Poista
  5. Turkoosi sopii sinulle! Mä ihastelen sitä aina muiden päällä, mutta en itse osaa käyttää - johtuu nuoruuden traumasta, jolloin joku totesi, että turkoosin kanssa mun tukkani näyttää ihan vihreältä;)
    Koneellinen ilmastointi on paholaisen keksintö. Aina kylmä ja vetää. Huivit ja ponchot on hyviä, mutta ei se kyllä ole mukavaa, kun kesälläkin pitää välillä vetää hanskat käteen - ja ulkona paahtaa helle!
    Kivaa viikonloppua sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Turkoosi on yksi mun suosikkini ollut melkeinpä aina. Joo ei tarvita kuin yksi huono kommentti joskus,niin se tulee sen jälkeen aina mieleen, kun meinaa vetää päällensä jotain, josta on joku joskus erehtymään sanomaan jotain. Tällaisia me naiset ollaan... pitkä muisti, liian pitkä ;)
      Meillä on joskus kesällä ollut sellaistakin ongelmaa, että ilmastointi on otettu pois päältä, kun on vedet tulleet työpöydille... sitten onkin taas kiitetty ilmastoinnin ihanuutta, kun on 30 astetta lämmintä sisällä ;)

      Poista

Kiitos kommentistasi. Tervetuloa uudestaan.