sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Aurinkolasifriikki iski jälleen

Tänään ensimmäisenä pääsiäispäivänä on oltu liikenteessä. Malmin Prismahallissa oli kirppari ja sinne suuntasimme äiteen kanssa vähän katsastamaan.

Kyllä nämä mun punaiset uudet kengät loistaakin kauaksi. Aika monta ihmistä on sanonut jotain näistä kengistä ja ehkä niitä ei vaan voi ohittaa katsellaan.


Mitäpä käy kirpparilla, kun tulee vastaan myyjä, joka on samanlainen aurinkolasifriikki kuin minä? No pistää mut kokeilemaan muutamia laseja. Kun vielä halvalla saa, niin kolmet piti ostaa ja äiteelle yhdet.  Työkaverit varmaan nauravat kun tajuavat, että taas on aurinkolasifriikki iskenyt suoneen (ja mies pysyy tapansa mukaan hiljaa).  Nauratti kun tämän laseja myyvän naisen mies kanssa pudisteli päätään naisen myydessä lasejaan. Mä kyllä ymmärsin tätä naista hyvin. Vakavia ilmeitä vakavan asian eli kokeilun edessä.

Kirpparin jälkeen äiteelle kahville, jossa sitten päivän asukuvakin tuli ikuistettua.


 

Päivän korut olivat Anu Pylsyn lintupeilikoru ja Tukholmasta ostamani rannekorut.


Tämän jälkeen kotiin tekemään jotain hyödyllistä. Punaiset verhot on aika vaihtaa? Vai pitäisköhän odottaa niiden kanssa, että joulu taas tulisi. Miten mä olenkin niin laiska vaihtamaan?


Pitkään on ollut hakusessa keltaiset verhot. Niitä ei ole löytynyt kaupasta, mutta kirpparilta löysin myyjän, jolla oli aidot retroverhot. Verhot olivat todella siistit, juuri pestyt ja menkeloidut. Joten pakko oli kokeilla, että miltä ne nyt sitten näyttäisi keittiön ikkunassa. Kyllä näitä katsellessa positiivinen energia virtaa suonissa oikein kohinalla. Tykkään.


Näiden verhojen myötä varmaan mun kevään odotukseen tuli taas vauhtia.

Maiju



Kaunis luonto - arjen pieniä ihmeitä

Kiitos kaikille ihanista ja kannustavista kommenteistanne tuon eilisen postaukseni johdosta. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. 

Tein perjantaina digijärkkärikuvista kollaaseja, koska kuvia oli niin paljon. 

Ensiksi poseerauskuvia allekirjoittaneesta. Voi rakas aurinko tule ja lämmitä minua.


Maisemakuvia Uunisaaresta.


Rakastan ihmisten kuvaamista... voi kuinka romanttista.


Kuvauksellinen joutsen-pariskunta.  


Lopuksi vielä Tokoinrannan pullasorsia.



Odotan, että kevät ja kesä tulisi pian, niin varmaan alan taas enemmän kuvaamaankin.

Maiju

lauantai 30. maaliskuuta 2013

Elämäni kuntoon -projekti

Päätin jo jokunen vuosi sitten, että sitten kun täytän 50-vuotta, niin olen kondiksessa. Olin ajatellut, että annan itselleni 1,5 vuotta aikaa tuohon kuntoon saattamiseen. Kunnes sitten vuoden 2011 marraskuussa tajusin, että apua se hetki on jo vuoden päästä. Työkaverini kanssa marssimme Salmisaaren Elixiaan ja otimme kuukausikortit. Aloimme reippaina käymään salilla 3 kertaa viikossa.

Sitten selkäni alkoi kiukuttelemaan oikein kunnolla joulukuun lopulla 2011. Ajattelin, että edes tuossa tilanteessa ei saa luovuttaa. Tiesin itsekin, että joudun entistä enemmän keskittymään tuolla hetkellä syvien selkä- ja vatsalihasten kuntoon laittamiseen. Tammikuussa 2012 palkkasin itselleni avuksi Personal Trainerin, ensisijainen ajatukseni oli, että saan häneltä apua tuon selkäni kanssa. Lopulta sitten sain treeneihin muutenkin niin paljon enemmän tehoa PT:n kanssa, että päätin jatkaa kerta viikkoon treenejä hänen kanssaan.  Lisäsin tuossa vaiheessa treenikerrat neljään. Tosin syksyllä 2012 palasin taas tuohon kolmeen kertaan viikossa.

Nämä kuvat on otettu toukokuussa 2012 (harmi, kun en ottanut aloituskuvia silloin kun oikeasti aloitin).  Tarkoituksella on kuviin valittu "tiukka" t-paita, ajattelin, että totuutta ei saa peitellä.


Tämä sivuttainen kuva kyllä lensi tietokoneen roskikseen kun sen näin, mutta kaivoin en jossain vaiheessa takaisin. Mitä sitä tosiasioita peittelemään. Kyllä tuossa keskivartalossa on hiomista ollut tuossakin vaiheessa (vaikka on vieläkin). 


Tänä aamuna on otettu sitten tämän hetkisestä tilanteesta kuvat. Vielä on matkaa jäljellä. Painoa on tippunut vain -10 kiloa, mutta senttejä on ehkä lähtenyt treenien avulla ihan hyvin. Päätin vuoden vaihteessa, että lopetan painon junnaamisesta stressaamisen ja keskityn nyt vain senttien alentamiseen. Peilikuva on mulle nyt tärkeintä ja jos paino sitten tippuu niin hyvä, mutta jos ei niin ei voi mitään. Stressiä ei oteta.


Sanoin helmikuussa mun PT:lle, että tuo keskivartalon ongelmat voitaisiin yrittää selättää seuraavaksi. Yläkroppaan olen suhteellisen tyytyväinen. Tässä iässä ei tarvitse enää olla niin laiha, että -5 kiloa voisi riittää mulle.


Itseäni on hieman hidastanut tämän projektin aikana puhjennut keliakia sekä tuo selkäongelmani. Mietin silloin keliakiadiagnoosin saatuani, että mikä on mulle tärkeintä ja päätin, että se on keliakiaruokavalion opetteleminen. Kohta on sen kanssa vuosi harjoiteltu, joten ehkä mä kohta taas alan enemmän tsemppaamaan tätä painonhallintapuoltani.  Päätin, että ei ole väliä sillä, että kuinka nopeasti tämän teen, kunhan tämän vain teen.

Olen kiitollinen kahdelle PT:lleni, jotka ovat olleet mukana tässä projektissani, ovat ymmärtäneet mun huonoja vitsejäni ja tsempanneet. Niin paljon tietoa olen myös näiltä kahdelta PT:ltä saanut matkan varrella. Tiedän, että mitä harjoittelussa tein ennen toisin ja miten treenejä on saatu tehokkaammiksi. 

Toukokuussa 2012 otettiin vähän mittanauhalla mittoja. Otin uudet mitat maaliskuussa ja näin ne olivat muuttuneet:
Hartia - 6 cm
Rinta -12 cm
Vyötärö -11 cm
Lantio -7 cm

Tästä on hyvä jatkaa.

Maiju

perjantai 29. maaliskuuta 2013

Lähtölaskenta kevääseen

Pitkään mun on tehnyt mieli lähteä Kaivopuiston rantaan kuvaamaan. Kun arkisin on sopivaan aikaan töissä, niin ei ehdi ja sitten on ollut viikonloppuja, että mies on ollut töissä, niin ei ole päässyt. Nyt kuitenkin tänään oli tilanne, että en ollut töissä, eikä mieskään ollut töissä, joten siis sinne. Latasin valmiiksi digijärkkärin akun, keitin kahvit termariin ja sitten vaan menoksi.

Esittelen tässä ensiksi IPhonella otettuja kuvia ja jossain vaiheessa laitan digijärkkärillä otettuja.  Molemmilla kameroilla tulee otettua niin erityyppisiä kuvia.

Eksyimme ensiksi Uunisaareen. Sinne oli eksynyt paljon muitakin ihmisiä. Sinne voi eksyä toistekin, niin kivalta näytti ja tunnelma saaressa oli käsin kosketeltavan ihana.

Löysimme "romanttisen" penkin, jossa oli kiva juoda "aamukahvit". 


Arjen pienet asiat ovat ne, joista saa energiaa pitkäksi aikaa.



Maisemat saaressa olivat kauniit ja kaikkien katseet suuntasivat merelle.





Uunisaaren jälkeen halusin käydä vielä tervehtimässä Tokoinrannan pullasorsia.


Kun aloimme napsimaan kuvia, niin monta sorsaa tulivat huutelemaan viereen PULLAA... No eipä nyt sattunut mukaan. Siinä ne sitten tapittivat vieressä kuvanottoamme....



 ....ja ne poseerasivat meille kiltisti.



Kuvanoton jälkeen päätimme vielä mennä kahville Tokoinrannassa olevaan Kahvila Pirittaan. Yllätykseksi siellä oli ihan hyvät gluteenittomien kahvileipien valikoimat. Pisteet heille siitä.


Ihana aurinko, helli meitä. Mä saan niin voimani auringosta. 


Laittelen jossain vaiheessa vielä niitä digijärkkärikuvia, ne on enemmän maisemakuvia kuin nämä kännykkäkuvat.

Ihanaa aurinkoa kaikille. Nautitaan näistä ilmoista ja kevään odotuksesta.

Maiju

torstai 28. maaliskuuta 2013

Työkaverin sävy sävyyn yhdistelmä

Eräs työkaverini on hyvin tarkka pukeutumisestaan. Kengät pitää aina natsata muuhun pukeutumiseen. Tuossa jo jonkin aikaa sitten iskin silmäni hänen asuvalintaansa, joka oli taas jälleen kerran pettämätön. Sain luvan kuvata hänen sen päiväisen asunsa blogiini (ilman päätä). Sävy sävyyn kynsiä  myöten. Tarkaan harkittu on työkaverin kokonaisuus.


Työkaverin kengät on aina omaa luokkaansa. Upeat on nämäkin. 


Hyvää pääsiäistä kaikille. 

Palaan varmasti pääsiäisenäkin linjoille, koska ei ole sen ihmeempiä suunnitelmia pyhille.



Maiju

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Kukkia sukkiksissa

Olen sen sanonut varmaan joskus aiemminkin (ja ei varmaan voi olla huomaamattakaan), että mä rakastan värikkäitä sukkahousuja. Kun käytän usein hametta, niin sukkikset on sitten niiden kanssa tapa vähän säväyttää. Tänään töissä oli jalassani viimeisimmät hankintani eli SockDrawerin Ditsy-Floral sukkikset. Kyllä täytyy sanoa, että aika huomiota herättävät sukkikset olivat. Aika paljon tuli palautetta työpaikalla näistä.

Päivän vaatekuvauksissakin sitten sukkikset olivat jotenkin pääosissa. 

On ne vaan niin hienot, että silmätkin pyörii melkein päässä.


Oliskohan ne vähän liian räikeät? No ei...


Oikeastaan aika hienot....


Joo on ne, aika nätit....


Vatsalihasharjoitukset naurujoogan merkeissä....


Tässä vielä pieni kuvakollaasi kuvausharjoituksista. 


Näillä siis mentiin tämä päivä. Mitäköhän sitä taas huomiseksi keksisi.

Huomenna on onneksi viikon viimeinen työpäivä, JEE.

Maiju


Punaiset kengät ja laukku

Huomasin eilen illalla, että 20.000 kävijän raja oli ylittynyt. Perustin tämän vaateblogini 4.1.2013, tätä ennen olin blogannut paperiaskartelupuolella menestyksekkäästi jo vuodesta 2005 lukien (täällä vähän aiempaa taustaa minusta). Upeasti olette ottaneet uuden blogini vastaan. Ihanaa palautetta on tullut vanhoilta lukijoiltani tuolta paperiaskartelupuolelta ja myös uusilta lukijoilta. Kiitos kaikille. Tästä on hyvä jatkaa.

Eilen laitoin töihin lähtiessäni ulkokengiksi nämä Sokoksen 3+1 päiviltä ostamani ihanat punaiset jokasään kengät. Päätin, että nyt voi jo kenkien osalta vähän "relata". Seuraksi kengät saivat tämän viime syksynä Helsingin kädentaitomessujen Outlet puolelta ostamani punaisen laukun. Tosin täytyy sanoa, että ei ollut kovin hyvä onninen laukku. Eilen siis ensimmäistä kertaa oli laukku käytössä, kahvaompeleet pettivät ja toinen kahva siis irtosi. Täytyy sanoa, että ei ollut oikein hinta-laatusuhde kohdallaan. Pitänee mennä katsomaan nyt huhtikuussa, että olisiko sama myyjä paikalla, niin voisi antaa vähän palautetta.

Työkaverin punaisista helmistä tehty kaulakoru on kaulassani.


Positiivista tuosta laukusta voisi sanoa sen, että saipahan ainakin yhdet asukuvat otettua ennen sen hajoamista.

Maiju

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Nettiostoksilla Ebay.com:ssa

Välillä tulee tehtyä ebay-ostoksia. Mun työkaveri katseli tyttärelleen tällaisia pieniä lompakkolaukkuja ja mä tajusin samalla, että tuotahan minäkin tarvitsen mun IPhonelleni.  Välistä tarvitsen pientä laukkua, johon mahtuisi puhelin ja vähän käteistä sekä avaimet. Tilasin tämän varmaan puolitoista viikko sitten ja nyt jo tuli kuori Kiinasta.


Hyvin menee kännykkä ja mahtuu sinne vähän muutakin.


Näppärästi sitten kulkee ranneremmin kanssa tavarat mukana.
 

Pitkään mulla on ollut hakusessa pinkki-musta kameranhihna. Nyt tilasin senkin, vaikka tässä ei nyt ihan täysin ole oikea värisävy, mutta meneehän tämä nyt hätätapauksessa ja hintakin oli vain jotain alle 3 euroa postikuluineen. 


Nuo halvat hinnat ovat sellaisia, mikä saa tekemään aina välistä näitä edullisia ebay-ostoksia. Jotain muutakin taitaa vielä olla tulossa rapakon takaa. Sitten kun tuonne ebay-sivustolle jumittuu, niin sitten seuraavaksi kuoria tippuu harva se päivä postilaatikkoon.

Maiju

Väriä leggareissa ja sukissa

Kävin eilen SockDrawerin Flamingon myymälästä hakemassa mun nettitilaukseni. Tilasin netin kautta muutamat sukkikset ja legginsit ja parit sukat.  Olen myös jonkin aikaa katsonut heidän uutuuskategoriasta noita upeita värikkäitä vähän 90-lukua muistuttavia legginsejä. Nyt vihdoinin sain nuo tosi värikkäät Loreine-legginsit.  Lisäksi ihastuin noihin pinkkeihin ylipolven sukkiin. Molempia jo kokeilin ja olivat kyllä niin ihania. Näistä sitten myöhemmin lisää.


Tässä mun tilaustuotteet. Ditsy-Floral sukkikset herättivät mun mielenkiinnon. Tietysti kun oli mustalla pohjalla kukkia, mihin olen heikkona. Ostin myös Eviza-legginsit, Chagall ja Sirje -sukat.

 


Tässä itse kuvattua kuvaa näistä yli polven sukista. Ihanat.


Näihin mä ihastuin ihan kympillä. Kun mä olen vähän "taiteilijaluonne", niin nämä sopivat mulle ihan kympillä.  Voi kun tulisi äkkiä kesä, niin pääsisi käyttämään näitä trikoohameen kanssa.


Maiju


maanantai 25. maaliskuuta 2013

Riikinkukot kynsissä

Tänään oli taas kynsihuoltopäivä. Nyt jo kolmatta kertaa suuntasin kulkuni Tapiolaan Beauty Artist kynsistudiolle (heidän Facebook-sivut löytyvät täältä).  Tälläkin kertaa siis Jana Banarin "käsittelyyn". Mä olen tosi onnellinen, että jokin johdatus vei mut juuri tuonne Janan luokse. Taisi siinä olla kyllä eräällä Minnallakin vähän osuutta asiaan. Olen jo aikaisempina kertoina kehunut Janan taitoja ja joka kerta mä vakuutun siitä vaan enemmän.  Pukeuduin tänään tarkoituksella lime/turkoosiin ja tiesin, että ne tulevat olemaan sitten seuraavat neljä viikkoa mun kynsien väri.  Annoin Janalle vain värisävyt ja sitten loput jätin Janan huoleksi.

Kun kynnet alkoivat sitten muodostua, niin Jana sanoi, että muistutat riikinkukkoa. Siitä sitten kynnet saivatkin nimeksi riikinkukkokynnet. Riikinkukkohan on upea lintu ja niin on mun uudet kynnetkin upeat.

Ensiksi on pakko HETI esitellä ne valmiina.  Niin on upeat, että mä en taas malta tehdä mitään muuta kuin tuijottaa kynsiäni.


Tällä kertaa kynnet saivat uuden muodon. Toivoin vaihtelua muotoon ja näistä tuli tosi kivat. 


Sitten kynnet sai ensiksi pohjalle vihreään vivahtavan turkoosin värin.


Sen jälkeen Jana alkoi askartelemaan.


Kuviot kiinnitettiin sitten kynsiin.


Tässä vaiheessa oli jo kaikki värit laitettu. Vielä oli viimeistelyvaihe edessä. 


Tässä sitten kynnet valmiina. Upeat ovat.


Tykkään aina mainostaa paikkoja, joista itse pidän ja joiden palveluihin olen tyytyväinen. Jos siis kaipaat ammattitaitoisten kynsitaiteilijoiden palveluita, niin tuolta sitä saa. Itsekin asun ihan toisella puolella pääkaupunkiseutua, mutta niin tyytyväinen olen, että en anna tuon matkan haitata itseäni.


Kerroin jo aiemmin, että Nail Artistin Olga ja Jana julkaisevat myös kynsilehteä  (tätä lehteä on myynnissä Stockmannilla).  Tässä pieni "kuvakollaasi" lehden sisällöstä, että millaisia kynsijuttuja lehdestä löytyy. Täytyy sanoa, että tämä on yksi taiteenlaji, jota ainakin itse ihaillen katson. 



Kiitos Jana jälleen. Kun joku osaa ammattinsa, niin hän osaa.



Maiju