Hieman on kestänyt lomien takia tämän
Holiday Club Saimaa lomani toisen osan kirjoittaminen. Lupasin kirjoittaa, että miten homma hoitui gluteenittomasti Holiday Club Saimassa. Kirjoitan tapani mukaan rehellisesti mitään lisäämättä ja poisjättämättä.
Täältä muuten löytyy se mun kylpylävierailun eka osa, jossa hehkutan kylpylän toimintoja.
Aina hieman jännittää etukäteen, jos menen uuteen hotelliin, sellaiseen mistä en tiedä, että miten gluteenittomuus toimii. Itselleni varsinkin aamupalat on se tärkein päivän ateria, joten se on niin tärkeä asia. Sanon usein, että meillä ja varmaan monissa muissakin ruoka-ainerajoitteisten perheissä valitaan hotellit usein sen ruokarajoitteisen mukaan, joten siihen hotellien kannattaa satsata. Meidän myötämme voi jäädä montakin henkeä pois hotellikiintiöistä, jos homma ei pelitä.
No miten gluteenittomuus pelittää sitten Saimaan kylpylässä?
OLearys ravintola Holiday Club Saimaassa
Kun menimme maanantaina hotellille oli meillä jo pitkä päivä takana ja tietenkin oli nälkä. Menimme juuri sellaiseen aikaan, että lounaspuffa oli suljettu ja meille jäi vaihtoehdoksi sitten valita
OLearys ravintola. Itselleni tuottaa aina vähän vaikeuksia valita listoilta ruokaa, joissa ei ole erikoisruokavaliomerkintöjä. Kun halusi syödä lounasaikaa kohtuuhintaan, niin ei viitsinyt valita 40 euron annoksia, niin päädyin sitten ottamaan lohikeiton. Sanoisin kuitenkin, että ehkä ruokalistassa voisi olla enemmän sellaisia ruokia, jotka voisi muuttaa glueenittomiksi. Listalta suoraan karsittiin suuri osa pois ja vaihtoehdot jäivät hieman suppeaksi.
Lohikeitto oli hyvää ja myös gluteeniton leipä maistui.
Aamupala kylpylässä päivä 1:
Ensimmäisen päivän aamupalalla kävimme kylpylän aamupalapuffassa. Ensiksi törmäsin lappuun, että kysy erikoisruokavalioista henkilökunnalta. Sain vastauksen, että tuotteet löytyvät salin toisesta päästä erillisestä tilasta. Hieman hämmentyneenä katselin gluteenitonta tarjontaa. Tuoreleipää oli yksi vaihtoehto, sen lisäksi näkkileipää ja riisikakkua. Kun katsoin leipää tiesin, että se ei maistuisi mulle. Keliaakikko on ihminen siinä missä muutkin ja haluaisi itse valita leipänsä. Näiden lisäksi oli riisikakkua, minkä valitsin sitten näistä parhaimpana vaihtoehtona.
Tämän lisäksi oli kahta lajia pullaa. Nämä molemmat pullaat on sellaisia ns. tärkkelyspullia
ja niitä ei usein vaan pysty syömään.
Markkinoilla olisi niin paljon parempia vaihtoehtoja, voisiko näissä esim.
käyttää asiantuntijakyselyitä, että löydettäisiin parempia tuotteita myös keliaakikoille.
Tarjolla oli pikkuleipiä.
Tällä saralla siis oli viisi vaihtoehtoa, mutta itselleni olisi näistä maistunut vain tämä keksi.
Ensimmäisenä päivänä oli myös gluteenitonta mysliä, mistä pointsit.
Hyvää oli appelsiininviipaleet ja marjat.
Aamupalaksi valikoitui riisikakku ja leikkeleitä.
Luonnonjogurttia, marjoja ja mysliä.
Munakasta, pekonia ja nakki.
Kysyin kahdelta tarjoilijalta tässä välissä, että onko kaikki gluteeniton esillä.
Sain vastauksen, että kyllä on.
Kun valokuvasin gluteenittomia tuotteita tuli eräs henkilökuntaan kuuluva kysymään, että voiko hän auttaa? Kerroin kuka olen ja mitä teen.
Häneltä alkoi löytymään palveluhenkisyyttä (oli kuulemma itsekin keliaakikko).
Kun keliaakikko usein tuntee tuotteet jo ulkoa, hän tietää, että mitä haluaa syödä ja mitä ei missään tapauksessa. Jotkut tuotteet on niin nähty, eikä kaikkea pysty saamaan enää alas.
Hän kaivoi mulle jälkiruuaksi sitruunamuffinsin.
Hän myös kertoi, että heille olisi tulossa samana päivänä mahdollisesti Moilas-valmistajan kuorma ja seuraavalle aamulle voisi löytyä jotain muutakin.
Aamupala päivä 2:
Toisen päivän aamupalalle menin luottavaisin mielin, ajattelin, että jee sieltä on tullut kuorma ja varmaan esillä on vaikka mitä herkkuja. Nyt jätin hotellihuoneeseen mun omat myslit (niitä kannan mukana aina varmuuden vuoksi). Ei olisi kannattanut, koska toisena aamuna ei ollut enää mysliäkään.
Toisen päivän aamupalani koostui tästä:
Löysin edellisen päivänä asiantuntijatarjoilijan ja kyselin, että onko siellä nyt jotain leipää,
kun ei ollut esillä kuin ne edellisen päivän leivät.
Hän kävi kaivelemassa mulle pakastimesta Moilas rieskan.
Joutessani päätin vähän leikkiä ruualla.
Moilas-rieska on kyllä ihan hyvää.
Pakastimesta löytyi myös tällainen pieni lihapiirakka, minkä päätin maistaa.
Sitten kun osaa avata suunsa, niin keittiöstä valmistetaan myös gluteenitonta puuroa.
Se pitää osata pyytää, sitä ei mainosteta missään.
Itse avaan suuni aina ja yritän tentata henkilökuntaa.
Näin usein voi saada jotain mitä ei muuten ole esillä.
Keskustelin parin tarjoilijan kanssa pitkään aiheesta.
Kuulemma gluteenittomia tuotteita ei voi pitää esillä, kun "ei keliaakikko/tai
allergiavieraat" syövät ne.
Ehdotin, että jos niitä ei voi pitää esillä, niin voisivatko he kuvata ne
ikään kuin listaksi ja sitten tämä niitä tarvitseva pyytää listalta ne erikseen.
Itse en suostu sokkona ottamaan yhtään mitään. Minä tiedän aina tuotteen ulkonäöstä, että kenen valmistajan ja mikä tuote on. Tiedän, että mikä on hyvää ja mitä ei voi syödä.
Ikävä kyllä laatueroja on tuotteissa.
No minä sain ruokaa, mutta jouduin kyllä olemaan itse kovinkin aktiivinen.
Jotain tarttis tälle asialle varmaan tehdä.
Kevennyksenä heitän vielä, että tässä näkee, että mikä on tarjonta gluteenittomalle ja mikä on tarjonta normiruokavalioiselle. Usein sanotaan, että gluteeniton maksaa, mutta taitaa maksaa enemmän tuo normivalikoima kuitenkin.
Angry Birds Activity Park Saimaa
Kävimme huvikseen katsomassa Angry Birds Activity Parkin tilanteen. Siellä on kahvila, josta voi huivittelun ohessa käydä syömässä jotain pientä. Kyselin heidän gluteenitonta tarjotaansa. Vastauksena sain, että "ikävä kyllä ei ole oikein mitään". Jäätelöä kuulemma saisi. Sanoin, että kannattaisi ehkä harkita gluteenitontakin tarjontaa.
Mietin, että miten käy niiden pienten keliaakikkolasten, jotka menevät huivittelemaan tuonne ja sitten kun tulee nälkä ei heille ole tarjolla mitään. Kuulinkin tämän jälkeen hotellin käytävällä kun eräs isä selitti pojastaan ja hänen keliakiastaan jollekin ja juuri kyseisen kahvilan annista, että poika jäänyt ilman syötävää. Ei ole nykyaikaa tälllainen.
Tiedän, että tätä postaustani lukevat ihmiset (mahdollisesti myös lapsiperheet), jotka miettivät kenties Saimaalle lähtöä. Jos näin kävisi, niin kerron, että tuon Parkin alakerrassa on kauppa, jonka pakastealtaasta löytyy jotain gluteenitonta. Tuoretuotteita ei kaupassa ollut gluteenittomana. Itse tekisin sitten niin, että ostaisin tuotteen tuolta ja menisin kahviosta pyytämään sulatusta. Enpä oikein jaksaisi uskoa, että se olisi ongelma?
Se hotellin tarjonnasta.
Lappeenrannan kauppahalli
Erityisherkku:
Kävimme tutustumassa Lappeenrantaan. Löysin vahingossa sieltä helmen - gluteenittoman helmen eli Erityisherkku nimisen myymälän. Kaikki myymälän tuotteet oli luontaisesti gluteenittomia. Monet tuotteista oli munattomia ja maidottomia. Tänne ehdottomasti kannattaa poiketa, jos siellä päin käy. Katso aukioloajat yllä olevasta linkistä.
Tarjolla oli kaikenlaista herkkua. Söin todella hyvän pullan, niin hyvää
en ole maistanut pitkään aikaan.
Kävin Lappeenrannassa myös Rossossa. Maistoin ensimmäistä kertaa
Rosson gluteenittoman pizzan. Se maistui muuten tosi hyvälle.
Olen siitä kuullut niin paljon kehuja muilta keliaakikoilta, että päädyin maistamaan.
Kerrankin sai myös gluteenittomana päivän pizzan, hintakin oli kaikille sama.
Pisteet Lappeenrannan Rossolle. Hyvä palvelu ja pizza oli hyvää.
Tällainen gluteeniton reissu tällä kertaa.
Vaikka annoin risuja, niin annoin myös ruusuja.
Mun on pakko aina kertoa kaikki rehellisesti, jotta asioihin voitaisiin
saada joskus muutosta.
Mun lempilauseeni on, että myös keliaakikko haluaa syödä hyvää ruokaa.
Siitä on hyvä lähteä.
Mutta siis kuten jo edellisessä postauksessani sanoin, että Holiday Club Saimaa on muuten kiva mesta.
Tämä oli Holiday Club Saimaan ja minun välinen yhteistyöpostaus.
Maiju
