perjantai 31. heinäkuuta 2015

Tädit tubettaa

Joskus tulee vaan vahva tunne jostain asiasta. Varmaan puoli vuotta on taas tuntunut siltä, että pitäis alkaa tubettamaan.  Nyt se on sitten totta. Kanava on nyt avattu Tädit tubettaa.

Olen kuitenkin tubettanut jo vuosia sitten, silloin kun siitä ei edes puhuttu, niin kuin siitä puhutaan nyt. Silloin tubetin erään askartelukaverini kanssa askarteluaiheisia demovideoita.



Nyt siis on pyörinyt mielessä jotain ihan muuta. Kun sitten tapasin tuon Minäkö keski-ikäinen blogin Tiian, niin aloin taas miettimään tätä YouTubea. Sitten tuli mieleeni, että Tiia voisi olla mulle oikea kaveri mukaan. Kaksi positiivisuuden lähettilästä tuomaan elämäniloa muillekin.  



Toissapäivänä bussissa sain kuningasidean kanavan nimestä ja siitä se sitten taas lähti. Jatkossa siis Tädit tubettaa tubessa. Aiheista ei vielä ole tietoa. Uskon, että tullaan menemään ilon ja hauskuuden linjoilla. Voidaan me varmasti myös asiaakin tubettaa. Katsotaan nyt.



Heräsikö mielenkiintosi? Jos heräsi tilaa kanavamme ja tule seuraamaan meitä. 
 
Kanavalla on nyt vasta nimi ja yksi minivideo on sinne ladattu.
Liity nyt jo seuraamaan, niin tiedät, että mistä tädit tulee tubettamaan.
 

Maiju 

torstai 30. heinäkuuta 2015

Punaiset kynnet huomataan

Punaiset kynnet on niin klassikot. Tällä kertaa Jana taikoi mulle sellaiset. 

Kun menin kynsihuoltoon viime viikolla, niin mulla ei ollut mitään ennakkotoiveita. Toivoin kyllä, että saan kynnet, jotka näkyvät. Jana ehdotti punaisia kynsiä ja kun vielä sain niihin Swarovskin timantteja, niin ne oli piste ii:n päälle. Swarovskin timantit erottuvat kyllä akryylitimanteista, mitä paljon käytetään. Nämä timantit kimaltavat kilpaa auringon kanssa. 






Punainen on väri kynsissä on sellainen, mikä taatusti huomataan. Ne sopii useimmiten kaikkien asujen kanssa, eikä herätä ristiriitaa muiden värien kanssa. Punainen on yksi mun paljon käyttämistäni väreistä, joten siksikin väri oli hyvin kiitollisuudella vastaanotettu.

Näillä mennään taas seuraavat 3,5 viikkoa.
 
Jos kaipaatte hyvää kynsihuoltopaikkaa, niin voin kertoa, että tämä on sellainen. Jana ja Olga hoitavat kynnet ammattitaitoisesti, huolellisesti ja taatulla ammattitaidolla. Molemmat ovat ansioituneita ja ovat voittaneet jopa kansainvälisissä kilpailuissa palkintoja. Beauty Artist Studio sijaitsee Espoossa Tapiolassa. Itse taasen asun Pohjois-Helsingissä, mutta edes välimatka ei ole itselläni ollut esteenä, kun löysin Janan jo yli 2 vuotta sitten. Hyvän asian eteen kannattaa, vaikka vähän matkustaakin.
 
Kynnet on tehty yhteistyössä Beauty Artist Beautyn kanssa.

Maiju

keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Organic Fruit Puree lettujen kanssa

Sain eräältä viestintätoimistolta testiin Clearspring valmistajan Organic Fruit Pureeta.Tuli mieleeni heti, että tämä varmasti sopii lettujen kanssa. Mun oli jo pidempään tehnytkin mieli gluteenittomia lettuja. Itse usein teen gluteenittoman lettutaikinan ihan perinteisellä lettutaikinaohjeella, johon vaihdan vain normijauhot gluteenittomiksi jauhoiksi. Ohje toimii yleensä hyvin.

Kesällä voi mökkiolosuhteissa tehdä lettuja Vuohelan herkun gluteenittomasta jauhoseoksesta. Siihen päädyin tällä kertaa juuri noissa mökkiolosuhteissa. Jauhoseokseen lisätään munat ja maito pakkauksen ohjeen mukaisesti.

Clearspring Organic Fruit Puree tuotteet ovat lisäaineettomia, väriaineettomia ja säilöntäaineettomia.  Kun itse rakastan omenasosetta lettujen päällä, niin tämä päärynä-banaanisose oli ehdottomasti hyvä valinta juuri lettujen kanssa. Tykkäsin.





Aineosat 
luonnonmukaisesti viljelty päärynä (80%), luonnonmukaisesti viljelty banaani (20%). Pakkauksessa on 2 x 100 g annosrasiat. 

Saatavilla: luontaistuotekaupoista ja hyvinvarustetuista S-marketeista.

Maiju 

tiistai 28. heinäkuuta 2015

Paras kasvohoito ever, ever, ever - Living Day Spassa

Vajaa pari viikkoa sitten ihanainen Minäkö keski-ikäinen Tiia laittoi viestiä, että lähdenkö hänen kanssaan seuraavana päivänä Jurlique kasvohoitoon. Paikkana oli Yrjönkadulla sijaitseva Living Day Spa. Tunnetta, tuoksuja ja hetkiä - sinua varten lupaa Living Day Spa. Voin sanoa, että kaikkea mitä luvattiin, niin myös saatiin. Living Day Spa ajattelee asiakkaan hyvinvointia niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Kaikki oli hoitolassa hyvin tarkkaan harkittua pieniä yksityiskohtia myöten.

Meille oli siis tiedossa Jurlique-kasvohoito. Tiialle monet tuotteet olivat tuttuja entuudestaan, itselleni taas uusi kokemus ja uudet tuotteet.


 

Meidät ohjattiin New Haven hoitohuoneeseen, jossa järjestetään myös pariskunnille yhteisiä hemmotteluhetkiä. Ennen hoitoa olisi ollut mahdollisuus myös höyrysaunahetkeen, mutta me tällä kertaa menimme suoraan hemmottelevaan kasvohoitoon.


 

Hoitotilanne oli hyvin rauhallinen, musiikki soi taustalla rauhoittavasti. Alkuun käytiin läpi erityistoiveet ja mahdolliset ongelmakohdat ihossa. Sen jälkeen tunti oli vaan keskittymistä aistimuksiin. Hoitoon kuului ihon puhdistusta, kasvonaamiota, kosteutusta sekä niska- ja käsihierontaa. Eri hoitovaiheiden välissä kasvoille suihkittiin ruusuvettä.
Tuo ruusuvesi hoidon eri vaiheissa oli ihana kokemus. 

Hoito oli täynnä  pieniä, mutta ihanasti aistittavia asioista.  
Mietin hoidon jossain vaiheessa, että paras kasvohoito, mitä olen ikinä kokenut.

Kun hoito oli ohi, Tiia tokaisi, että "paras hoito ikinä". Me siis oltiin NIIN samoilla linjoilla.

Jurlique on Australiasta kotoisin oleva luonnonkosmetiikkasarja. Jurliquen tuottee kunnioittavat  ympäristöä. Jurlique-tuotteet soveltuvat kotikäyttöön että myös hoitolakäyttöön.
Arjen luksusta tuotteilla sitä on Jurlique.


Hoidon jälkeen me siis olimme molemmat ihan Flow-tilassa.
Kehuimme kilpaa toisillemme sitä tunnetta, minkä hoitotilanne jätti
sekä keholle että mielelle.  

Yläkerran vessassa en voinut vastustaa kiusausta. 
Niin ihana matto, joka sopi hyvin mun päivän väreihin. 


Hoidon jälkeen oli alakerrassa saimme vielä pienen 
nautintohetken terveellisen herkkutarjoilun parissa.
 


Tätä meidän herkkutarjoilua me vaan kuvattiin ja kuvattiin.  


Tiian kanssa me molemmat kilpaa hehkuteltiin henkilökunnalle
meidän kokemustamme. 

Hoito oli niin ihana, että menisin ihan koska vaan uudestaan ja
varmasti jossain vaiheessa menenkin, 
Mä NIIN voin suositella lämpimästi muillekin.
Jos haluat oman hetkesi, niin tämä varmasti on hyvä valinta. 

Leffailua Tiian kanssa

Tiia houkutteli mut myös leffaan. 
Leffaksi Tiia oli valinnut Magic Mike -leffan. Tiia selkeästi välillä
mietti, että kestänkö mä niin paljasta miespintaa.
Täytyy sanoa, että ei tuntunut missään. 
Leffassa oli ihan selkeä hyvä tarina. 
Kohtele naista oikein, niin nainen palvoo maata jalkojesi alla.

Voi kun mä rakastan tuon Tiian kanssa hömpöttelemistä.
Me niin hallitaan nää yhdessä hömpöttelyt.




 Päivä oli ihan mahtava hoitoineen ja leffoineen.

Tämä oli taas sitä arjen luksusta. Kiitos Tiialle kutsusta,
mielestäni jokainen nainen ansaitsee tällaisen päivän ehdottomasti,
vaikka kerran kuukaudessa.

Maiju

maanantai 27. heinäkuuta 2015

Pitkälinjan "odottaja" asuu kohteessa koti

Tänä kesälomana aloin kiinnittämään huomiota sellaiseen asiaan, että olen valinnut aikoinani oikein mieheni. Minun kanssani tarvitaan kärsivällisyyttä monessakin suhteessa koska mä jään suustani kiinni ihmisten kanssa koko ajan. Olen innokas valokuvaaja ja sen myötä pysähdyn valokuvaamaan koko ajan. Keliaakikkona kauppareissuni kestää tavallista pidempään, koska joudun lukemaan jokaisen tutunkin tuotteen tuoteselosteen.

Nauratti kun aloin miettimään, että kuinka kaun tuo mies on mua odottanut milloin missäkin. Paljon on 32-vuoden aikana tainnut tulla odotustunteja täyteen, mutta ehkä se menee niin, että hyvää ei koskaan odota liian kauaa.

Tässä viime viikolta muutamia odottelukuvia. Jotka olen ottanut hänen huomaamattaan.  Näissä kuvissa kuitenkin näkee sen, että hän on kuin luotu odottamaan. Koskaan hän ei valita, joskus voi tulla puhelinsoitto, että "meneekö vielä kauankin"? Rauhallisuus on hänen parhain luonteenpiirteensä.  Tässä ehkä voisi sanoa, että vastakohdat täydentävät toisiaan.







Usein kun mä lähden kaupoille ja hän lähtee mukaan, 
hän menee lähimpään kahvilaan ja sovitaan, että tulen sitten sinne.
Toisinaan matkoilla, hän on niitä miehiä, jotka istuvat kaupan oven
edessä odottamassa vaimoaan.
 Koskaan en häntä raahaa vaatekauppaan mukaan.

Asuuko teidän muiden kotona yhtä kärsivällisiä sieluja?

Mun kanssa ei kukaan kärsimätön luonne olisi pärjännytkään.

Maiju 

sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Junarosen kukkapusero

Olin lomani toisella viikolla tapaamassa Junarosen Heidiä ja tutustumassa heidän tuleviin mallistoihinsa, siitä kirjoitin aiemmin täällä. Sain Heidiltä mukaani tämän ihanuuden. Olen tätä puseroa katsellut aiemmin ja ihastellut. Jotenkin pusero vaan näytti niin minulta.

Tästä taas näkee sen, että valkoinen väri sopii hyvin mun kasvoihin. Huomaan sen itsekin.


Kuvat on otettu Turusta kun olimme siellä pari viikkoa sitten.
Nämä kukat on kuvattu samaiselta lomaltamme Turusta.


Näihin kuviin ja tunnelmiin. 


Maiju

lauantai 25. heinäkuuta 2015

Suuri päivä tänään - 10-vuotta bloggaajana!

Hei ihanat siellä ruudun toisella puolella. Tiedätteks te, että mä olen blogannut tänään tasan 10-vuotta. Se on kuulkaa aika pitkä aika. Pitkä aika, jona aikana on tapahtunut hyvin paljon asioita.

 

Kaikki eivät tiedä mun historiaani, joten kerronpa siitä  hiukan.

Heinäkuussa 2005 päätin perustaa blogin. Olin siihen aikaan innokas kädentaitaja, tein paljon tiffanylasitöitä ja harrastin paperiaskartelua. Elettiin vuosia, jolloin ei tiedetty mitään facebookeista eikä oiken blogeistakaan. Silloin oli erilaisia kädentaitofoorumeita oli Ihanitse.com ja oli yahoon erilaisia ryhmiä. Itsekin tiesin tuolloin vain yhden suomalaisen blogin ja se oli Panu Rajalan blogi. Senkin tiesin vain siitä, kun siitä silloin kohistiin aina välistä. Sitten jossain askartelusivustolla törmäsin joihin ruotsalaisiin blogeihin ja siitä se ajatus sitten pikkuhiljaa lähti. Olin ollut jo vuosia muutamien kädentaitoyhteisöjen moderaattorina ja tiesin, että haluan jatkaa omalla sivustolla, omana sisällöntuottajana jatkossa. Olin antanut jo tuossa vaiheessa hyvin paljon osaamistani muiden foorumeiden kautta. Siitä ajatuksesta päätin perustaa ensimmäisen blogini, jonka nimeksi tuli Maijun korttigalleria ja blogin osoite oli alkuun maiju.vuodatus.net. Joitain vuosia myöhemmin osoitekin muutti korttigalleria.com -osoitteeseen. Tuon blogin avasin vuodatuksen palvelimelle. Tietääkseni blogini oli myös Suomen ensimmäinen paperiaskartelublogi.

Maijun korttigalleria blogista tuli aika nopeasti hyvin suosittu, koska jaoin hyvin paljon vinkkejä ja tietoa paperiaskartelusta. Kävijöitä vuodatuksen blogissani 7 vuoden aikana aikana oli 1,4 miljoonaa. Se oli ihan hyvä luku askartelubloggaajalle. Vuosien myötä siitä tuli myös Suomen suosituin paperiaskartelublogi.

Meriittejä tuolta ajanjaksolta on nämä:
- Maijun korttigalleria blogin ylläpitoa 8-vuotta ja noin 1,6 miljoonaa kävijää vuosien aikana
- kirjoitin 4-vuotta Ihana-lehteen omalle palstalleni
- teimme  youtubeen toistasataa tutoriaalivideoita paperiaskartelusta vuodesta 2010-lukien Heinikan Heinin kanssa
- kirjoitin kaksi askarteluaiheista kirjaa (Maijun korttitekniikat ja Paperista joulun taikaa). Jälkimmäisen ystäväni Heinin kanssa. Maijun korttitekniikat kirjasta on juuri otettu 3. painos.

Heinäkuussa 2012, samana päivänä kun blogini täytti 7-vuotta pudotti vuodatus-yhteisö pommin monien bloggaajien niskaan. He olivat hävittäneet kaikista blogeista 3-vuoden kuvat. Siitä kirjoitti aikoinaan myös Ilta-Sanomat täällä.  Muistan tuon päivän aika hyvin.  Oma blogini perustui aika pitkälti tutoriaaleihin ja ohjeisiin, tuo kuvien häviäminen vei blogista pohjan pois. Siitä alkoi jonkinasteinen tympääntyminen askarteluun, mutta ei ikinä bloggaamiseen. Tuli tunne, että ei jaksa aloittaa kaikkea alusta. Olin tehnyt liian ison työn ja se työ valui kuin hiekka sormien välistä pois. Olin saavuttanut blogiurallani todella paljon ja mietin, että heitänkö hukkaan vuosien työn? Voinko tehdä jotain muuta? Minulla oli sydämessäni kuitenkin kirjoittamisen palo.

Juuri noihin aikoihin kirjoitimme tuota toista kirjaamme eli Paperista joulun taikaa  ja tuo oli vähän sellaista epäuskon aikaa. Olisi pitänyt alkaa rakentamaan kaikkea ikään kuin uudestaan. Piti miettiä, että miten jatkaa eteenpäin. Itse päätin aloittaa tyhjältä pohjalta ja perustin oman domainin korttigalleria.fi -sivustolle. Käyttämäni sivustopohja oli kuitenkin niin hankala ylläpitää, että bloggaaminen tuolla alustalla alkoi tuntumaan hyvin työläältä ja se sai mut entistä enemmän miettimään, että mitä mä haluan tehdä tai miten mä haluan jatkaa. Paperiaskartelu alkoi tuntumaan tuon jälkeen hyvin väkinäiseltä. Sitten tuli vaan tunne, että tuo juttu on jo NIIN nähty. Aika aikaansa kutakin mietin tuolloin. Olin 10-vuotta viitoittanut tietä paperiaskartelupuolella erilaisilla foorumeilla ja sittemmin blogini puolella. 

Tammikuussa 2013 päätin räväyttää. Olin jo pitkään haudutellut päässäni uuden blogin avaamista. Halusin jättää paperiaskartelun taka-alalle, koska se ei enää vaan tuntunut kivalta. Mietin tuohon aikoihin, että mistä mä haluaisin kirjoittaa? Olen aina tykännyt vaatteista ja tykännyt pitää itsestäni huolta. Siitä se ajatus sitten lähti tähän nykyiseen blogiini. Päädyin avaamaan blogin, joka käsittelisi omaa tyyliäni, kauneutta ja kaikkea siltä väliltä. Näin syntyi sitten hullunavaattteisiin-blogi. Tuo nimi alkoi jo viikko avaamisen jälkeen tuntumaan aika tyhmältä. Muutaman viikon pyörittelin päässäni sanoja, että miä olisi parempi nimi blogille. Sitten heräsi valo päässäni, että blogin nimeksi tulisi Pinkit korkokengät. Pinkki on väri mistä tykkään ja töissä kävelen usein korkokengissä. Pinkeistä korkokengistä tämä nainen siis nykyään tunnetaan ja nimi on sellainen, että se muistetaan. Hyvä vinkki niille, jotka perustavat blogia on se, että mieti ensiksi nimi tarkkaan, anna blogillesi nimi, joka muistetaan aina kun se mainitaan.


Nyt olen kirjoittanut Pinkit korkokengät blogia jo 2,5 vuotta. Tuntuu, että olisin kirjoittanut jo pidempäänkin. Niin paljon on asioita tapahtunut tässä ajassa. Tuntuu, että olen tullut kotiin ja löytänyt paikkani blogimaailmassa. Muistan tunteneeni aloittaessani hieman pelkoa siitä, että miten löydän paikkani, en tunne tämän alan bloggaajia ollenkaan. Miten minut otetaan vastaan? Nuo oli ajatuksia, kun tunsin suurimman osan suomalaisista paperiaskartelijoista ja sitten hyppään ihan tuntemattomalle maaperälle. Löysin paikkani hyvin pian ja minut löydettiin yhteistyötahojen tiimoilta todella pian.

Tämän blogin avaamisen jälkeen on syntynyt jo meidän yksi ruokakirja eli Välipalat - virtaa superfoodeista ja seuraavakin kirja on jo kovastikin työn alla. Seuraava kirjamme ilmestyy vuoden vaihteessa ja sen teen yhteistyössä Hellapoliisi -sivuston Katin kanssa.

Pinkit korkokengät blogini löytyy monista eri kanavista ja olen hyvin aktiivinen sosiaalisen median eri kanavissa. Pinkit korkokengät löytyy siis täältä:

- Facebookista
- Instagramista
- Twitteristä
- Pinterestistä

Tässä oli lyhykäisyydessä mun historiani sosiaalisessa mediassa tai oikeammin siis blogimaailmassa. Paljon on kymmeneen vuoteen mahtunut. Asioita ja elämää oli toki sosiaalisessa mediassa jo ennen blogia. Kaiken kaikkiaan olen ollut aktiivisesti sosiaalisen median eri kiemuroissa mukana jo vuodesta 1997 lähtien. Voin siis sanoa, että sosiaalinen media on aika hyvin hallussa. Viisautta on erottaa eri sosiaalisen median kanavat toisistaan ja oppia tietämään, että miten missäkin kanavassa käyttäydytään. Itse pyrin hyödyntämään jokaisen eri kanavan suomaa mahdollisuutta myös markkinoinnissa.



Nykyään lähinnä sydäntä on aiheet: oma tyyli, muoti, kauneus, hyvinvointi,  keliakia ja sen myötä siis gluteeniton ruokavalio. Elämänilosta ja itseni hemmottelusta haluan kirjoittaa usein, koska se vaan on niin tärkeä juttu.


Ajattelin kertoa niille, jotka eivät mun taustaani vielä tienneet, että mistä olen lähtenyt ja mihin olen tullut. Minulla on tunne, että olen tämän blogin myötä tullut kotiini. Täällä mun on hyvä olla.

Kiitos kaikille, jotka olette kulkeneet kanssani tätä matkaa. Osa teistä on kulkenut mukanani melkein alusta saakka ja osa tullut matkan varrelta kyytiin mukaan. Ihanaa kun jaksatte olla matkassani. Toivotaan yhteisiä vuosia vielä toiset samanlaiset. Lupaan olla se ensimmäinen rollattoribloggaaja Suomessa tai ainakin toinen, jos en ehdi ensimmäiseksi.


Skoolataan tänään siis alkholittomalla Lehtikuohu-juomalla. Kippis!  

Blogin 10-vuotisarvonta on tulossa, kunhan ehdin miettimään, että millaisen palkinnon keksin. Olkaahan siis kuulolla.

Maiju

perjantai 24. heinäkuuta 2015

Sinä päivänä satoi vettä - Vichyn tilaisuus

Eräänä kesäkuisena iltapäivänä minut ja muita bloggaajia oli kutsuttu Vichyn tilaisuuteen Liuskasaareen. Päivä oli sellainen, että puolen päivän jälkeen alkoi satamaan vettä, sitä tuli kaatamalla. Onneksi meidät kutsunut ihanainen WHY NOT PR:n Nora,  joka olikin näppäränä likkana lähettänyt jo osalle etukäteen ihanan sateenvarjon ja osalle jaettiin ne lauttasatamassa Kaivopuiston rannassa. Kun vesisade meidät niin totaalisesti yllätti, niin sateevarjot siis tulivat tarpeeseen.

Vettä tuli kuin aisaa, mutta mehän ei pienistä hätkähdetä, eikä olla sokerista tehty. Huumoria siinä viljeltiin lauttaa odottaessa. Eihän siinä muu auttanut. 

Itselleni Vichy tuotesarjana oli jäänyt vieraaksi, mutta nyt tuli tutuksi  ja oli ilo tutustua heidän Dermablend-sarjaan. Monet sitä mulle hehkutti ja se jos mikä aina herättää mielenkiinnon tuotetta kohtaan. 

Meiltä ei Minäkö keski-ikäinen blogin Tiian kanssa hyytynyt ollenkaan hymy. Sateelle ei voi mitään ja meillä oli kuitenkin ihan mielettömän ihanat sateenvarjot, joten sade ei haitannut. 


Ihanalta Noraltakaan ei hymy hyytynyt kaatosateessa. Katsokaan kuinka ihana on Noran sateenvarjo. Läpinäkyvä, missä on valkoisia sydämiä ja valkoinen röyhelö reunassa. Voin kertoa, että sateenvarjot on löytyneet kuulemma Etolasta. Jos nämä kiinnostavat, niin sitten vaan sieltä etsimään, josko vielä on jäljellä.




Tilaisuus oli tarkoitus järjestää Liuskesaaressa Ravintola Boathousen terassilla,
 mutta ilmojen säätäjä oli toista mieltä. Tilaisuus järjestettiin sitten ravintolan sisätiloissa.

Saimme alkuun hieman huikopalaa. Hienosti järjestetty tilaisuus.
Sain kaikkea mitä muutkin eli gluteenittomuus oli otettu upeasti huomioon. 
Sain mielettömän hyvän makuista gluteenitonta hampurilaista.

Jälkiruuaksi meillä oli pieni suklainen kakku,mikä oli valmistettu gluteenittomana. 
Se yllätti, sillä yleensä siinä vaiheessa yleensä viimeistään loppuu gluteeniton. 


Tämän jälkeen pääsimme tositoimiin eli meille kerrottiin Vichyn tuotteista. 
Pääsimme kysymään myös Laura Anderssonilta vinkkejä oman ihon ongelmiin. 
Minähän heti kysymään, että miten mun pigmenttiläiskäni saataisiin piiloon
näillä Vichyn tuotteilla. Laurahan sitten näytti, että miten se hoituu.


Siinä sitten tarkistelemme yhdessä lopputulossa. 


Tällaisella porukalla oltiin tilaisuudessa tällä kertaa. 


Oli ihana tutustua taas uusiinkin ihmisiin. Tutustuin Marinaan, joka kirjoittaa Dioriina-blogia.


Tiian kanssa meillä on tullut tavaksi, että yhteisselfiet otetaan aina kertaalleen tai
toistamiseen tai ehkä vähän useamminkin. Me niin sovitaan toisillemme. 
Sielunsiskot <3


Halusimme vielä ottaa uusista sateenvarjoista kera onnellisten omistajien.


Saimme runsaan goodie bagin. Osan tuotteista saimme paikan päällä ja osan 
sitten jälkitoimituksella kotiin. Näitä mukana tulleita ehdinkin jo testailemaan.
Uusista kerron myöhemmin, kun aika on. 
Näitä tuotteita pääsin testailemaan heti tilaisuuden jälkeen.



Itselleni tämä Vichyn Dermablend sarja oli tuntematon entuudestaan. 
Minut kyllä vakuutettiin tuolla tilaisuudessa kanssabloggaajien toimesta siitä, että tämä sarja toimii.
Mikä siitä sitten tekee niin mahtavan? Siinä on mielettömän hyvä peittävyys.
Jos sitä epäilee, niin kannattaa käydä katsomassa youtubesta video joka näyttää,
 että mihin tämä dermablend pystyy. 
Olen itse käyttänyt nyt kuukauden sarjan peitepuikkoa, meikkovoidetta ja irtopuuteria,
olen tykännyt kovasti. Erityiskiitos tulee tuolle irtopuuterille. Puuteri on väritön, eikä siten muuta meikin sävyä. Tämä kiinnittää hyvin meikin ja antaa iholle sileän tunteen. 
Olen aiemmin vierastanut irtopuutereita, mutta tämän ja erään toisen valmistajan irtopuutereita kokeiltuani tiedän, että paluuta entiseen ei enää ole. 


Tilaisuus oli kiva ja oli ihana tutustua tähän toimivaan sarjaan.

Vichy tuotesarjaa myydään apteekeissa kautta maan.

Maiju 


torstai 23. heinäkuuta 2015

Holiday Club Saimaa gluteenittomasti

Hieman on kestänyt lomien takia tämän Holiday Club Saimaa lomani toisen osan kirjoittaminen. Lupasin kirjoittaa, että miten homma hoitui gluteenittomasti Holiday Club Saimassa. Kirjoitan tapani mukaan rehellisesti mitään lisäämättä ja poisjättämättä. Täältä muuten löytyy se mun kylpylävierailun eka osa, jossa hehkutan kylpylän toimintoja.

Aina hieman jännittää etukäteen, jos menen uuteen hotelliin, sellaiseen mistä en tiedä, että miten gluteenittomuus toimii. Itselleni varsinkin aamupalat on se tärkein päivän ateria, joten se on niin tärkeä asia. Sanon usein, että meillä ja varmaan monissa muissakin ruoka-ainerajoitteisten perheissä valitaan hotellit usein sen ruokarajoitteisen mukaan, joten siihen hotellien kannattaa satsata. Meidän myötämme voi jäädä montakin henkeä pois hotellikiintiöistä, jos homma ei pelitä.

No miten gluteenittomuus pelittää sitten Saimaan kylpylässä?

OLearys ravintola Holiday Club Saimaassa
Kun menimme maanantaina hotellille oli meillä jo pitkä päivä takana ja tietenkin oli nälkä. Menimme juuri sellaiseen aikaan, että lounaspuffa oli suljettu ja meille jäi vaihtoehdoksi sitten valita OLearys ravintola. Itselleni tuottaa aina vähän vaikeuksia valita listoilta ruokaa, joissa ei ole erikoisruokavaliomerkintöjä. Kun halusi syödä lounasaikaa kohtuuhintaan, niin ei viitsinyt valita 40 euron annoksia, niin päädyin sitten ottamaan lohikeiton. Sanoisin kuitenkin, että ehkä ruokalistassa voisi olla enemmän sellaisia ruokia, jotka voisi muuttaa glueenittomiksi. Listalta suoraan karsittiin suuri osa pois ja vaihtoehdot jäivät hieman suppeaksi. Lohikeitto oli hyvää ja myös gluteeniton leipä maistui.  
 


Aamupala kylpylässä päivä 1:

Ensimmäisen päivän aamupalalla kävimme kylpylän aamupalapuffassa. Ensiksi törmäsin lappuun, että kysy erikoisruokavalioista henkilökunnalta.  Sain vastauksen, että tuotteet löytyvät salin toisesta päästä erillisestä tilasta. Hieman hämmentyneenä katselin gluteenitonta tarjontaa. Tuoreleipää oli yksi vaihtoehto, sen lisäksi näkkileipää ja riisikakkua.  Kun katsoin leipää tiesin, että se ei maistuisi mulle. Keliaakikko on ihminen siinä missä muutkin ja haluaisi itse valita leipänsä. Näiden lisäksi oli riisikakkua, minkä valitsin sitten näistä parhaimpana vaihtoehtona.


Tämän lisäksi oli kahta lajia pullaa. Nämä molemmat pullaat on sellaisia ns. tärkkelyspullia 
ja niitä ei usein vaan pysty syömään. 
Markkinoilla olisi niin paljon parempia vaihtoehtoja, voisiko näissä esim. 
käyttää asiantuntijakyselyitä, että löydettäisiin parempia tuotteita myös keliaakikoille.


Tarjolla oli pikkuleipiä.  
Tällä saralla siis oli viisi vaihtoehtoa, mutta itselleni olisi näistä maistunut vain tämä keksi.  
Ensimmäisenä päivänä oli myös gluteenitonta mysliä, mistä pointsit.

 

Hyvää oli appelsiininviipaleet ja marjat. 


 Aamupalaksi valikoitui riisikakku ja leikkeleitä. 
Luonnonjogurttia, marjoja ja mysliä.
Munakasta, pekonia ja nakki.


Kysyin kahdelta tarjoilijalta tässä välissä, että onko kaikki gluteeniton esillä.
Sain vastauksen, että kyllä on.

Kun valokuvasin gluteenittomia tuotteita tuli eräs henkilökuntaan kuuluva kysymään, että voiko hän auttaa? Kerroin kuka olen ja mitä teen.
Häneltä alkoi löytymään palveluhenkisyyttä (oli kuulemma itsekin keliaakikko).

Kun keliaakikko usein tuntee tuotteet jo ulkoa, hän tietää, että mitä haluaa syödä ja mitä ei missään tapauksessa. Jotkut tuotteet on niin nähty, eikä kaikkea pysty saamaan enää alas. 

Hän kaivoi mulle jälkiruuaksi sitruunamuffinsin. 
Hän myös kertoi, että heille olisi tulossa samana päivänä mahdollisesti Moilas-valmistajan kuorma ja seuraavalle aamulle voisi löytyä jotain muutakin. 



Aamupala päivä 2:

Toisen päivän aamupalalle menin luottavaisin mielin, ajattelin, että jee sieltä on tullut kuorma ja varmaan esillä on vaikka mitä herkkuja. Nyt jätin hotellihuoneeseen mun omat myslit (niitä kannan mukana aina varmuuden vuoksi). Ei olisi kannattanut, koska toisena aamuna ei ollut enää mysliäkään. 

Toisen päivän aamupalani koostui tästä: 


Löysin edellisen päivänä asiantuntijatarjoilijan ja kyselin, että onko siellä nyt jotain leipää, 
kun ei ollut esillä kuin ne edellisen päivän leivät.    
 
 Hän kävi kaivelemassa mulle pakastimesta Moilas rieskan. 
Joutessani päätin vähän leikkiä ruualla. 

Moilas-rieska on kyllä ihan hyvää. 


Pakastimesta löytyi myös tällainen pieni lihapiirakka, minkä päätin maistaa. 


Sitten kun osaa avata suunsa, niin keittiöstä valmistetaan myös gluteenitonta puuroa.
Se pitää osata pyytää, sitä ei mainosteta missään.
Itse avaan suuni aina ja yritän tentata henkilökuntaa.
Näin usein voi saada jotain mitä ei muuten ole esillä. 


Keskustelin parin tarjoilijan kanssa pitkään aiheesta.
Kuulemma gluteenittomia tuotteita ei voi pitää esillä, kun "ei keliaakikko/tai 
allergiavieraat" syövät ne. 
Ehdotin, että jos niitä ei voi pitää esillä, niin voisivatko he kuvata ne
ikään kuin listaksi ja sitten tämä niitä tarvitseva pyytää listalta ne erikseen.

Itse en suostu sokkona ottamaan yhtään mitään. Minä tiedän aina tuotteen ulkonäöstä, että kenen valmistajan ja mikä tuote on. Tiedän, että mikä on hyvää ja mitä ei voi syödä. 
Ikävä kyllä laatueroja on tuotteissa. 

No minä sain ruokaa, mutta jouduin kyllä olemaan itse kovinkin aktiivinen. 
Jotain tarttis tälle asialle varmaan tehdä. 

Kevennyksenä heitän vielä, että tässä näkee, että mikä on tarjonta gluteenittomalle ja mikä on tarjonta normiruokavalioiselle. Usein sanotaan, että gluteeniton maksaa, mutta taitaa maksaa enemmän tuo normivalikoima kuitenkin. 

Angry Birds Activity Park Saimaa 

Kävimme huvikseen katsomassa Angry Birds Activity Parkin tilanteen. Siellä on kahvila, josta voi huivittelun ohessa käydä syömässä jotain pientä. Kyselin heidän gluteenitonta tarjotaansa. Vastauksena sain, että "ikävä kyllä ei ole oikein mitään". Jäätelöä kuulemma saisi. Sanoin, että kannattaisi ehkä harkita gluteenitontakin tarjontaa. 

Mietin, että miten käy niiden pienten keliaakikkolasten, jotka menevät huivittelemaan tuonne ja sitten kun tulee nälkä ei heille ole tarjolla mitään. Kuulinkin tämän jälkeen hotellin käytävällä kun eräs isä selitti pojastaan ja hänen keliakiastaan jollekin ja juuri kyseisen kahvilan annista, että poika jäänyt ilman syötävää. Ei ole nykyaikaa tälllainen. 

Tiedän, että tätä postaustani lukevat ihmiset (mahdollisesti myös lapsiperheet), jotka miettivät kenties Saimaalle lähtöä.  Jos näin kävisi, niin kerron, että tuon Parkin alakerrassa on kauppa, jonka pakastealtaasta löytyy jotain gluteenitonta. Tuoretuotteita ei kaupassa ollut gluteenittomana. Itse tekisin sitten niin, että ostaisin tuotteen tuolta ja menisin kahviosta pyytämään sulatusta. Enpä oikein jaksaisi uskoa, että se olisi ongelma? 
 

Se hotellin tarjonnasta.

Lappeenrannan kauppahalli Erityisherkku:

Kävimme tutustumassa Lappeenrantaan. Löysin vahingossa sieltä helmen - gluteenittoman helmen eli Erityisherkku nimisen myymälän. Kaikki myymälän tuotteet oli luontaisesti gluteenittomia. Monet tuotteista oli munattomia ja maidottomia. Tänne ehdottomasti kannattaa poiketa, jos siellä päin käy. Katso aukioloajat yllä olevasta linkistä. 


Tarjolla oli kaikenlaista herkkua. Söin todella hyvän pullan, niin hyvää 
en ole maistanut pitkään aikaan. 


Kävin Lappeenrannassa myös Rossossa. Maistoin ensimmäistä kertaa 
Rosson gluteenittoman pizzan. Se maistui muuten tosi hyvälle.
Olen siitä kuullut niin paljon kehuja muilta keliaakikoilta, että päädyin maistamaan.

Kerrankin sai myös gluteenittomana päivän pizzan, hintakin oli kaikille sama. 
Pisteet Lappeenrannan Rossolle. Hyvä palvelu ja pizza oli hyvää. 


Tällainen gluteeniton reissu tällä kertaa.

Vaikka annoin risuja, niin annoin myös ruusuja. 
 Mun on pakko aina kertoa kaikki rehellisesti, jotta asioihin voitaisiin
saada joskus muutosta. 

Mun lempilauseeni on, että myös keliaakikko haluaa syödä hyvää ruokaa.
Siitä on hyvä lähteä.

Mutta siis kuten jo edellisessä postauksessani sanoin, että Holiday Club Saimaa on muuten kiva mesta.  

Tämä oli Holiday Club Saimaan ja minun välinen yhteistyöpostaus.

Maiju