perjantai 30. lokakuuta 2015

Työn ja bloggaamisen yhteensovittaminen

Aikataulujen sovitteleminen alkaa välillä olemaan vaikeaa. Bloggaaminen vie minulta aikaa ainakin noin kuusi tuntia päivässä. Päivätyöhöni kulutan työmatkojen kanssa aikaa noin 9,5-10 tuntia päivässä. Kun nämä kaksi asia laskee yhteen, niin näkee, että mitä jää aikaa muille toiminnoille ja elämälle.

Tuskailen välillä tästä syystä myös kalenteriongelmien kanssa. Otan töistä lomapäiviä, jotta ehdin erilaisiin tapahtumiin, palavereihin ja  yhteistyöjuttuihin. Nykyään vain pienen osan lomistani vietän siis lomana. Saan kyllä todella hyvää energiaa monista jutuista mitä blogini kautta teen, mutta kyllä tämä joskus syökin voimavarojani.  

Tähän tietysti pitää sanoa, että on tietenkin itse aiheutettua tuo miten aikansa käyttää. Kaikkea en edes minä ehdi tekemään, joudun tinkimään muun muassa kotitöistä.


Täytyy sanoa, että tällaisella elämäntyylillä mun täytyy olla onnekas siitä, että mulla on mies, joka on kärsivällinen mun suhteeni. Hän myös kannustaa mua kaikessa mitä milloinkin saan päähäni toteuttaa. Naurettiin juuri töissä, että miten näin pieneen päähän voi mahtua koko ajan uusia juttuja toteutettaviksi. Joudun vähän hillitsemään itseäni ja ideoitani, koska muuten loppuu takuulla vuorokauden tunnit kesken. 
 
Nyt olen luvannut miehelleni, että marraskuun lopulla vietän viikon lomaan ja vietän siis oikeasti lomaa. Sille viikolle en sovi mitään pr-tilaisuuksia, enkä yhdistä lomaani yhtään sovittua yhteistyökuviota. Jos teen blogiyhteistyönä jotain, niin usein maksan niistä työllä eli kirjoittamalla. Käytännössä tarkoittaa siis sitä, että ilmaisia juttuja ei siis ole, vaikka monet niin luulevat.
 

Voin sanoa, että ihan helppoa ei siis ole aikataulujen sovittelu luvattujen juttujen hoitamiseen. Tuo on tullut huomattua tällä viikolla, kun ollaan sovittu Tiian ja yhteistyökumppaneiden kanssa aikatauluja. 

Siksi siis toivon, että tulisi lottovoitto ja pelastaisi mut tästä aikataulujen sovittelemisesta. Mikään muu ei voi minua todennäköisesti pelastaa. Sanon aina, että ihmisen pitäisi tehdä sitä mitä sydämessään haluaa tehdä. Kuitenkin työnantajani on vielä tällä hetkellä ainoa, joka maksaa mulle palkkaa, siksi on pakko yrittää jaksaa tätä aikatauluttamista. Tiedän, että en yksin paini näiden asioiden kanssa. Itse pyrin aina menemään liian syvälle asioihin mitä teen. Elämä on elämää.
 
Kaikesta huolimatta nautin tästä kaikesta ympärilläni. Kunpa vaan pystyisin paremmin sovittamaan nämä asiat keskenään, niin, että ei liikaa rasittuisi.

Yksi asia on mistä pidän kuitenkin kiinni kalenteriongelmistanikin huolimatta.
Lupaan, että hymyni ei hyydy edes kiireen keskellä.

Aurinkoa päiväänne. 

Maiju 

56 kommenttia:

  1. Yep! Mitä sitä tekisi ilman kalenteria :)) Mulla on duunikalenteri, pöytäkalenteri ja puhelimessakin välillä piippaa asioita ja hei on meillä vielä yhteinen kalenteri minin kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on muuten yleensä kaikki menot mun työkalenterissa. Sitten kun en ole töissä, niin mä en muista mitään menoja. Tosi kivaa ;)

      Poista
  2. Ihana Maiju! Olen välillä ihmetellyt mielessäni, että miten sinä kaikkeen ehdit. Organisoijana olet loistava. Ja nuo tapaamiset, aiheisiin tutustumiset, valokuvat yms., ne teet omalla ajallasi. Luultavasti tuotat hyvää tekstiäkin nopeasti.
    Ja työelämä ottaa ison osan vuorokaudesta.
    Muistahan tyttöseni ihan oikeasti rentoutua välillä!
    On niin kiva katsella hymyileviä kasvojasi! Kiitos kun jaksat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monet kysyvät, että onko mulla enemmän tunteja kuin muilla vuorokaudessa. Ehkä ei kuitenkaan, mutta käytän jokaisen luppohetken hyväksi esim. bussissa työmatkalla voin kirjoittaa blogipostauksia ja vastailla sähköposteihin ja meileihin. Näin ehtii enemmän.

      Poista
  3. Hyvä postaus! Blogi vaatii oikeasti aikaa ja sitoutumista, joten teet oikeastaan kahta työtä - aivan kuten minäkin. On ihailtavaa, että jaksat postata päivittäin, eikä hymysi hyydy :)

    Ihanaa viikonloppua Maiju <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos haluaa tämänkin asian hoitaa kunnolla, niin kyllä siihen aikaa menee. Yritän kyllä postaukset hoitaa päivittäin. Saatan niitä joskus jopa ajastaa etukäteen useitakin.

      Poista
  4. Huh miten kiireiseltä kuulostaa! Varmaankin juuri tuosta syystä oon jättänyt myös bloggaamiseen käytetyn ajan aika pieneksi, koska kun tekee vielä istumatyötä, niin ei kyllä yhtään huvita istua vielä lisää kotona. Sitten taas harmittaa, kun blogi junnaa paikoillaan. Ei ole helppoja tällaiset harrastukset, joihin voi käyttää loputtomasti aikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki laskemani aika ei ole pelkästään istumista, juoksen niin paljon paikoissa ja niihin menee oma aikansa. Mulla on paha vika mennä niin syvään joka juttuun mukaan ;)

      Poista
  5. Kyllä se vaatii aikamoista sompailua työn, blogin ja perheen välillä. Itse olen myös aika paljon koneella tai ottamassa kuvia ja vapaapäivät esim. kesällä vietin kaikki siellä Helsingissä. Mies oli jo tottunutkin siihen ja sen ilme olisi ollut kuvauksen arvoinen kun kuuli, että meinaan viettää vapaa päivän kotona :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun mies on kanssa ihmeissään, jos yhden kerran 2 vuodessa satun arki-iltana makaamaan sohvalla.. heti tulee kysmys, että "oletko kipeä".

      Poista
  6. Postauksien tekoon menee kyllä aika paljon aikaa. Blogiin ei tosin mene ihan sitä 5-6 h päivässä mitä sinulla ja Tiialla, mutta ei satunnaisilla yhteistöillä vielä tuntipalkoille pääse Kirjoitan ja kuvaankin aika nopeasti, mutta kuvien valinta, jälkikäsittely, hakukoneoptimoinnit yms. vievät yllättävän paljon aikaa.

    Työmatka on onneksi vain n. 20 min suuntaansa, mutta töissä tulee vietettyä sitten 9-10 h usein kun ns. normaali työaika ei kesken sesongin riitä. Tosin joustoni työajoissa antaa joustoa myös toisin päin. Myöhemmät tulemiset ja aikaisemmat lähtemiset ovat vain ilmoitusasioita ja vapaapäiviä voin pitää, jos vain itse näen, että työtilanne antaa myöten. Käytännössä tosin pidän pidemmän kesäloman ja pidennetyt juhlapyhät ylitöitä vastaan. En ole tainnut blogijuttuja varten koskaan pitää kokonaista vapaapäivää.

    Onneksi suuri osa blogitapahtumista on ihan keskustassa, joten ehdin aamulla tai illalla oleviin tilaisuuksiin usein ihan muutamassa minuutissa. Keskellä päivää olevia kivojakin juttuja jätän kyllä yleensä väliin.

    Koetahan sitten rentoutua somelomalla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun aikaani nykyään syö kun alettiin myös tubettamaan. Pakkohan niitä videoita on vähän editoita ja yhdistellä. Kivaahan tämä on, mutta kai se vaan on opittava välillä ottamaan somettomastikin ;)

      Poista
  7. Tärkeä juttuaihe. Itselläni koulu, 4 lasta ja työharkka. Mut onneks oin sairaan nopee ja nautin blogihommista koko sydämestäni. Olen sulle.aina kiitollinen, että panit ilopillerin alkuun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä olet oiva esimerkki siitä, että haluan kannustaa mukavia ihmisiä mukavien harrastusten pariin. Mä näin sussa heti persoonan. Persoonan, joka on saatava blogimaailmaa ilahduttamaan.

      Poista
    2. Tämä olikin mulle uusi juttu:) Hyvä Maiju:)

      Poista
    3. Ollaan tutustuttu Tarun kanssa Instagramin kautta. Huomasin heti hänen iloisuutensa ja meillä synkkasi. Mentiin kahville ja kannustin häntä aloittamaan bloggaamisen ja hänen blogi taisi syntyä heti samana iltana. Taru on on niin persoonallinen, joten miksi hyvää persoonaa kannattaa tuoda esiin. Positiivisuus on myös Tarun ihana ominaisuus.

      Poista
  8. Hyvä postaus johon on kiteytetty kaikki. En ole niin energinen kuin sinä eli jos vielä päivätyö, niin blogi olisi kyllä aika erilainen. Välillä kyllä menee postaukseen tunti, tänään esim.kaksi vaikka kirjoitin ajatuksella. Yhteistyöpostauksiin menee juuri eniten aikaa ja niissä haluaa olla tarkkana, joten kuvat, käsittely, postaus, kommentteihin vastaus, tällöin voi mennä se viisi tuntia tai enemmän. Mutta tosiaan omat postaukset joissa kirjoitan tunteella, ne menee vikkelään, ajatus vaan tulee ja se on siinä ping. Somelomaa en ole viettänyt aikoihin... Viimeksi Friscossa vuosi sitten, huh, hih ja hoh, mutta sieltäkin postailin reissulta mobiililla, minkäs itsellesi teet. Tää on nyt tätä, ehkä joskus jotain muuta, mutta kun meillä on niin kivaa, kunhan muistaa välillä huilia. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun energia varmasti kimpoaa myös ruokavaliostani eli se antaa voimaa ja auttaa jaksampaan vielä paremmin. Kuitenkin pitää välistä muistaa levätä. Kaikki kaikkiaan vie sitä aikaa. Bloggaaminen on kuitenkin niin paljon muutakin kuin se itse kirjoittaminen. ;)

      Poista
  9. Minäkin olen miettinyt, että jos jostain saisi rahaa edes tämän nykyisen työn verran kuukaudessa, niin adios sanoisin työlleni (vaikka siitä pidänkin) ja vaihtaisin sen heti bloggaamiseen ja siihen panostamiseen.
    Kyllä se Maiju on niin, että vuorokaudessa on tunteja aivan liian vähän.
    Ihanaa on aina nähdä se sinun hymysi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi saatiin tunti lisää tämän talviajan myötä, se auttoi mua jonkin verran. Varsinkin mun 4.40 aamujen kanssa ;)

      Poista
  10. Bloggaaminen vie hurjasti aikaa. Olen monesti miettinytkin mielessäni, että työt haittaa harrastusta :D Sulla on ihan huikeasti energiaa ja teet kaiken täydellä sydämellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työt haittaa todellakin. Sydämellä ja aidosti, se on se mistä ei tingitä ;)

      Poista
  11. Ei varmaankaan mikään helppo juttu tuo aikataulujen sovittelu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä vauhdilla se ei ole ihan helppoa. Nyt olen kuitekin itse "pysäyttänyt" vauhtiani messujen jäljiltä ja kerännyt taas seuraavien viikkojen menoihin voimavaroja.

      Poista
  12. Olen niin samaa mieltä tuosta, että työ sotkee näitä harrastuskuvioita! Onneksi työpaikalla jokseenkin työpari ymmärtää, vaikkei tiedä minun blogistani lainkaan:)
    Sinulla on hyvä organisointikyky, joten pystyt kirjoittelemaan postauksia bussissa, mitä itse en saisi lainkaan tehtyä. Reippaalla ja innokkaalla fiiliksellä on tietysti paljon apua tähän hommaan! Muista kuitenkin , että on pakko joskus levätä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joudun päätyössäni organisoimaan tiettyjä juttuja ja se auttaa eli sielläkin täytän muiden ihmisten kalentereita, joten se on niin tuttua, että varmaan sen omankin osaa täyttää yhtä hyvin ;) Lepään aina kun joudan ;)

      Poista
  13. Sä olet kyllä niin ihana, Super-Maiju ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä kanssa, kun osaat antaa noin nättiä palautetta ;)

      Poista
  14. Hurja tahti sulla on päällä, ei voi kun nostaa hattua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen aina ollut vähän tällainen samanlainen hurjatahtinen nainen. Koskaan en osaa mitään vain vähän "harrastaa". Mä menen aina pää edellä joka paikkaan ja täysillä. Sitten mun pitää itseäni vähän "rauhoitella".

      Poista
  15. Olen monesti ihaillen pohtinut, miten kummassa ehdit saada kaiken tehtyä: päivätyön lisäksi hoidat kaikki blogiin ja bloggaukseen liittyvät juonteet sujuvasti. Olet kyllä huippuenerginen! Sydämeni pohjasta toivon, että jonain päivänä voit keskittyä blogimaailmaan täysipainoisesti. Mutta muistapa, että loma - lyhytkin - tekee hyvää myös sieltäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitten kun jää tätä luppoaikaa, niin saatan jotain kirjahankkeita miettiä. Se on niin kumma, että ei osaa vain levätä joskus.

      Poista
  16. Juteltiin sun kanssa sillon Anskun blogisynttäreillä näistä blogiin liittyvistä menoista ja muistan kuinka ihmettelin sitä, että miten sä jaksat, kun kerroit mulle sun viikon sisällön! :D Ihanaa, että ens kuussa pidät loman, olet sen kyllä ansainnut! :) On niin hienoa katsella sun tekemistä tän sun blogin kautta ja sitten vielä teidän Tube-kanavan pitoa - pitää vaan nostaa hattua sun jaksamiselle ja tolle energialle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistankin myös noi toukokuun viikot kun nähtiin. Sillin oli hieman hektistä. Muistan että emmin tuohon tilaisuuteen tulemista, koska olin juossut jokainen sen viikon edeltävä ilta kahdessa eri tilaisuudessa. Kuitenkin silloin tulin ja olin siitä kiitollinen. Mekin sitten tavattiin ja tutustuttiin, se oli kiva se.

      Poista
  17. Hih, ihanan positiivinen postaus, vaikka siinä on omat konvervinkkinsä aikataulujen yhteensovittamisen kanssa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elämä on kuitenkin tosi kivaa, vaikka aikataulut on haastavia. :)

      Poista
  18. Kyllä mää oon joskus ihmetellytkin, että miten sää aina ehit kaikkea ja tehdä blogipostauksiakin. Energiapommi ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ne mun superfoodit sekä se, että mä rakastan bloggaamista :)

      Poista
  19. Hieno postaus, Maiju - ja muiden kommentoijien tavoin jaksan minäkin ihmetellä tuota sinun energiaasi ja tarmoasi. Ja toivonpa totisesti, että joskus saisit bloggaamista ihan leipätyönäsikin tehdä - nimittäin tiedän, miltä tuntuu saada tehdä työtä, josta oikeasti pitää ja nauttii. Minulla se sattuu olemaan se päivätyöni - ja siksi bloggailuni onkin vähän satunnaista - noin lievästi sanoen;)
    Lisäksi rakastan liikaa sitä tuumailuaikaanikin ja muuta elämää, joten bloggailu on jäänyt keskenkasvuiseksi. Silti - kun postaan, saan siihen kuvineen ja niiden käsittelyineen ja tekstin viilaamisineen kulumaan useamman tunnin - ja jos on kyseessä yhteistyöpostaus, vielä enemmän.
    Kyllä bloggaaminen sivutoimesta käy näinkin - vaikkei siitä palkkaa tulekaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tykkään päätyöstäni, vaikka kuitenkin tiedän olevani vahvimmillani viestinnän ja markkinoinnin parissa. Aikaa siis löytyy siksi myös tälle toiselle jutulle. :)

      Poista
  20. Aikaa bloggaaminen todenteolla vie. On hassua, kuinka joillakin on ajatus, että tuotteita satelee ilmaiseksi. Mikään ei ole ilmaista! Tuntikausia minullakin menee somettaessa, mutta tämä onkin minun "työni". Jokaikinen htki koneen äärellä on pois jostakin muusta, kivasta. Silti bloggaaminen on todella antoisaa ja ihanaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmaisia asioita ei elämässä ole. Jos laskee omalle työlleen tuntipalkan, niin monet jutut tulevat kalliiksi itselleen, siksi en vaan kirjoita läheskään kaikesta mitä saan.

      Poista
  21. Kun tekee asioita, jotka ovat itselleen rakkaita ja merkityksellisiä - vaikka ne veisivätkin aikaa (ja aiheuttaisivat joskus harmaita hiuksia...) - antavat ne ihan ihmeellisesti voimaa ja energiaa.

    Bloggaaminen on luovaa työtä, joka vaatii paitsi sanojen hallintaa myös visuaalista silmää - ja ennen kaikkea omaa ajattelua, joka ikävä kyllä unohdetaan lähes poikkeuksetta.

    Loputtomassa, jatkuvassa kiireessä, jossa joutuu ammentamaan itsestään ilman lepotaukoja yhä enemmän ja enemmän, ei synny pitemmän päälle hyvää. Luovuutta ravitaan joutilaissa hetkissä. Joillekin ne voivat olla todellakin hetkiä, joillekin pitempiä (some-)taukoja. Siksi lepo ja etäisyys itselleen muutoin niin rakkaasta ja merkityksellisestäkin tekee hyvää.

    Olet Maiju kone, mutta muista, että konettakin täytyy huoltaa aika ajoin <3. Voimia ja tsemppiä! Ja vaikka tiedän, että olet tänäkin viikonkoppuna jälleen menossa, muista ottaa itsellesi (ja miehellesi) oma hetki ja hiljentyä - vaikka ihan vain pyhäinpäivän kunniaksi :) <3 <3!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Energiaahan näistä jutuista saa todella paljon. Luovatkin ihmiset väsyvät joskus ja sitten heitellään jalat kohtia kattoa sohvalle ja parin päivän päästä taas jatketaan. Tämä kone yrittää myös levätä joskus ;)

      Poista
  22. Mulle bloggaaminen on ihana harrastus joka voimaannuttaa minua mutta tahti postauksien välillä onkin hillitty ja kirjoitan vain silloin kun fiilis niin sanoo :) Ihailen sun energiaa mutta hyvä että osaat välillä ottaa irtioton ja pidät kunnolla lomaa, sitten taas jaksaa paremmin kun kuuntelee mitä mulle oikeesti kuuluu, uupumus ei oo leikin asia... Toivottelen sulle oikein ihanaa viikonloppua ja tsemppiä tähänkin päivään ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä osaat pitää siis huolta itestäsi... tämä täti vähän villiintyy näissä jutuissaan ja siksi vähän mennään välillä liiankin vauhdikkaasti.

      Poista
  23. Ei voi kun hattua nostaa sun tahdille. Itse tajusin kesällä, miten paljon blogi on vienyt aikaa ja samaan syssyyn päätin että sen ajan nielemisen on vaan loputtava. Mulla on päiväduuni joka antaa energiaa ja jota rakastan, siihen päälle energiaa antaa treenaaminen, ystävät ja mies. Blogi jää niin kauas, että kirjoittamisen harventaminen oli ainut vaihtoehto. Paikallaanhan se junnaa mutta samaan hullun myllyyn en enää lähde ellei joku maksa samaa liksaa kun päivätyöstä. Sitten voin harkita ja silloinkin vaan harkita ;)

    Vaan upea miten hyvin ja paljon jaksat tehdä! Ihan mahtavaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä olet Satu fiksu, kun tajusit tuon. Tiedän monta bloggaajaa, jotka jossain vaiheessa suosion huipulla lopettavat,kun uupuvat. Vaikka tuo hyvää energiaa,niin se myös syö.

      Poista
  24. Wow - 6 tuntia, huh huh! Olet kyllä todella sitoutunut tälle harrastukselle! Hienoa että myös miehesi on noin ymmärtäväinen.
    Minäkin tykkäsin tehdä videoita mutta olen vaihtanut vloggaamisen snapchattiin. Videoiden editoimiseen meni niin tuhottomasti aikaa. Oletteko te harkinneet snapchattia? Se on mielestäni kiva kanava: sinne voi tuottaa videomateriaalia mutta paljon rennommalla otteella.
    Lisäksi olen tänä syksynä harventanut viikoittausta postaustahtia kahdesta kolmeen. Kun otimme koiranpennun, elämässäni ei vaan kerta kaikkiaan ole aikaa enempään. Lisäksi yhteistyöpostauksia teen nykyään hyvin rajoitetusti.
    Voi olla että blogini ei näiden rajoitusten myötä koskaan kasva kovin isoksi mutta sille ei voi mitään: tämä on tasapainotila työn, harrastusten ja perheen välillä, jonka yritän säilyttää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi Maiju, että vastaan blogissasi Uraäidille.
      Uraäiti: Haluaisin vain kertoa, että en jostain syystä pääse sinne Kodin Kuvalehden sivuille sinulle kommentoimaan. Kommenttikenttä ei huoli minun "numeroitani". Budapestin ja Margitin saaren tarina oli hieno ja sitä olisin kiittänyt.
      Ja kiitos ihanainen Maiju, kun tämän saan sivuillasi sanoa.
      Kivaa viikonloppua sekä Maijulle että Uraäidille!

      Poista
    2. Ollaanhan me mietitty myös snapchattia, mutta kuitenkin me ollaan päädytty tuonne tuubiin. Me tehdään videot rennolla otteella ja koitetaan niiden suhteen mennä helpoimman kautta. Ei edes yritetä niiden suhteen mitään täydellistä otetta. Voi tuo koiranpentu kuuulostaa niin ihanalta.

      Poista
    3. Tuula... Eikä haittaa,hyvä jos viestisi menee perille ;)

      Poista
  25. Tervehdys Maiju! Törmäsin blogiisi Minäkö keski-ikäinen blogin kautta jo muutamia kuukausia takaperin, ja aina monesti piti palata aloittamaan blogisi lukeminen, mutta mihin ne tunnit katoaa? Nyt kun viimein palasin ja luin tämän postauksesi, niin sinä noita tunteja tarvitsisit paljon enemmän lisää, kuin minä. Ihan huikea tahti sulla! Ja hauska blogi. Alanpa tässä kahlailemaan sitä taaksepäin...
    En ole ehtinyt vielä lukemaan, mistä kaikki sinulla lähti ja se kiinnostaa tällaista vasta aloittanutta bloggaajaa, joten heitinpä sinua #blogisitarina- haasteella:

    http://thaimaanrannanmaalarit.blogspot.com/2015/10/blogisitarina.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa Heidi, että löysit. Toivottavasti jäät seuraamaan. tulen katsomaan, että millaisella haasteella olet mua heittänyt ;)

      Poista
  26. Maiju, tätä samaa meistä monet pohtivat. Minä olen päätänyt jälleen,että pidän kunnon joululoma ja len läsnä perheelle.

    Miten hvyinharmaa pukeekaan sinua, minua myös. Ostin reissusta sen harmaan neuleen, joka tosin taitaa olla myyrä (väri;) eli siinä on ripaus rukseaa mukana, mutta harmaa kuin harmaa.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin aion levätä jouluna. Joulu on yksi aika, jolloin voin levätä ihan luvan kanssa.

      Poista

Kiitos kommentistasi. Tervetuloa uudestaan.