lauantai 18. kesäkuuta 2016

Kun nainen menettää kruununsa

Hiukset on naisen kruunu, näin kuuluu vanha sanonta. Oletteko koskaan miettineet, että mitä jos menettäisit kruunusi? Entä jos menettäisit kruunusi, etkä tietäisi, että saatko sitä koskaan takaisin. Siinä vaiheessa ei varmasti tuntuisi enää yksi harmaa hius missään. Minusta tuntuu, että yhdellä harmaalla eikä edes liudalla harmaita hiuksia olisi tuossa vaiheessa enää mitään merkitystä.
Keväällä tutustuin ihanaan nuoreen naiseen Mariin. Mari on 27-vuotias nuori nainen. Hänestä huokuu ihana positiivisuus ja energia. Ikäerostamme huolimatta tunnemme sielujen sympatiaa toisiamme kohtaan. Meitä yhdistää positiivinen elämänkatsomus. Olimme tunteneet pari kuukautta, kun Mari avautui ongelmastaan. Tässä Marista kuva ajalta, kun hänellä oli vielä upeat tuuheat hiukset.
mari pälvikalju - 1
Pälvikalju (alopecia areata)
Mari kertoi, että hän sairastaa pälvikaljua (alopecia areata) nimistä autoimmuunisairautta. Tämä sairaus on sellainen, jossa päänahkaan ilmestyy äkillisesti pälvikaljualueita yhden tai useamman senttimetrin läpimittaiselle alueelle. Tässä taudissa elimistö alkaa kuvittelemaan, että karvatupessa on joku torjuttava mikrobi ja elimistö alkaa muodostamaan vasta-aineita omia kudoksiaan vastaan ja hiukset irtoavat. Hius ei tuhoudu kokonaan, vaan karva voi lähteä kasvamaan uudelleen tulehduksen väistyttyä. Joskus läiskäiset alueet voivat yhdistyä ja silloin pälvikalju alue laajenee suuremmaksi hiuksettomaksi alueeksi. Tässä sairaudessa taudin kulku voi olla arvaamaton. Hiukset voivat kasvaa takaisin osittain tai täysin 70-80 %:lla potilaista vuoden kuluessa. Tautia ei voi ehkäistä vitamiineilla tai muilla hivenaineilla. Täältä voitte lukea taudinkuvasta tarkemmin.

Marin tarina:
Mari kertoi minulle, että hän huomasi ensimmäisen kerran syksyllä 2012 päässään kaksi parin sentin kokoista kaljua kohtaa pään molemmilla sivuilla. Mari tilasi ajan ihotautilääkäriltä. Peruskokeet näyttivät normaaleilta ja ihotautilääkäri epäili stressin aiheuttaneen hiustenlähdön. Marilla oli takanaan stressaava ajanjakso yliopiston pääsykokeiden parissa. Tässä vaiheessa Mari ei kertonut hiustenlähdöstä kuin parhaimmille kavereilleen ja perheelleen. Hiukset kasvoivat pikkuhiljaa takaisin ja Mari huokaisi helpotuksesta.
Parin vuoden päästä eli 2014 hän huomasi taas hiusten lähteneen korvien yläpuolelta. Tällöin hän sai peitettyä alueet hiuksilla peittoon. Marin pelastus oli myös kampaajaystävä, joka auttoi leikkaamalla hiukset niin, että kaljut alueet saatiin piiloon. Loppukesästä 2015 Mari löysi taas muutaman kaljun kohdan päästään. Vaikka muut eivät välttämättä tätä huomannut, niin tämä onnistui latistamaan Marin itsetuntoa.
pälvikalju - 1 (1)
Loppuvuodesta 2015  Mari oli saanut edelliset kaljut kasvatettua ja huomasi jälleen uusien pälvien ilmaantuneen. Hän oli toiveikas, koska hiukset olivat aina kasvaneet takaisin. Hän turvautui myös ostamaan vahvaa biotiinia ja pii-liuosta, josta kuulemma oli ollut apua jollekin. Tuli vuosi 2016, tuli tammikuu, tuli helmikuu, tuli maaliskuu, mutta hiustenkasvua ei ollutkaan tällä kertaa havaittavissa - päinvastoin. Kaljuja kohtia tuli enemmän, pälvikohdat yhdistyivät isoiksi läiskiksi muodostaen isoja kaljuja kohtia. Alkukeväästä Mari huomasi, että hiuksia alkoi lähtemään muualtakin eli päälaelta, vasemmalta puolelta sekä takaa niskasta. Hän huomasi, että melkein puolet hänen hiuksistaan oli lähtenyt, eikä ne enää kasvaneetkaan takaisin. Hän huomasi myös kulmakarvojen harventuneen.
Tässä vaiheessa hän hakeutui uudelleen ihotautilääkärin luokse ja nyt lääkäri totesi taudin olevan selkeästi pälvikalju. Tässä vaiheessa Mari yritti vielä epätoivoisesti peitellä kaljuja kohtiaan, mutta totesi pian, että se ei enää ollut mahdollista. Marista alkoi tuntumaan, että olo kuin vanhoilla miehillä, jotka epätoivoisesti yrittävät kammata hiuksiaan kaljujen peitoksi. Tässä vaiheessa Mari meinasi jäädä kotiin, mutta hän päätti pyyhkiä kyyneleet ja lähteä reippaasti ihmisten ilmoille. Hän tiesi, että stressi pahentaa entisestään tilannetta ja hän päätti olla murehtimatta. Kuitenkin tämä asia on syönyt itsetuntoa ja pelko siitä, että hiukset eivät enää kasva takaisin on suuri. Silti on yritettävä olla positiivinen.
pälvikalju - 1 (2)
Marilla on lämmin suhde äitiinsä ja äidin myötävaikutuksesta Mari päätti hankkia peruukin. Päätös peruukin hankkimisesta oli todella suuri asia. Mari soitti äidilleen silloin kun hän oli heikoimmillaan. Äiti tuki tytärtään tämän heikkona hetkenä ja patisti hankkimaan peruukin, maksoi mitä maksoi. Tuo oli ratkaiseva puhelu ja Mari marssi ystävänsä kanssa peruukkien jälleenmyyjän liikkeeseen, jossa hän sai asiantuntevaa palvelua. Hän löysi itselleen täydellisen peruukin. Kynnys kuitenkin peruukin päähän laittamisesta oli suuri. Hän pelkäsi, että peruukki erottuisi tai, että peruukki lähtee tuulessa lentoon. Pelko oli turha, sillä peruukki näytti mielettömän hyvältä.
pälvikalju - 1 (1)
Joskus voi tulla tilanteita, joissa Mari pelkää, että joutuu paljastamaan vieraalle ihmiselle päänsä. Hän on  kuitenkin miettinyt asian valmiiksi niin, että meissä jokaisessa on vikoja. Ihmisestä pitäisi välittää luonteen vuoksi, ei  ulkokuoren vuoksi. Näin hän viisaana naisena pohdiskelee. Positiivisena ihmisenä Mari miettii, että tauti ei aiheuta oireita, mutta henkisellä tasolla se on raskas sairaus. Hän on päättänyt hyväksyä sairautensa, jolle ei voi mitään, se on osa häntä.
Mari halusi avautua sairaudestaan, koska toivoi, että tästäkin asiasta voitaisiin puhua avoimemmin. Hän itse piti asiaa sisällään monta vuotta, nyt hän on päättänyt olla peittelemättä asiaa. Kaljuuntuminen naiselle voi olla todella suuri asia, juuri syystä, että hiukset on naisen kruunu. Mari ei halua enää hävetä kaljuaan ja toivoo, että muutkaan eivät häpeäisi. Mari haluaa myös omalla tarinallaan kertoa, että sen kanssa voi oppia elämään. Hän toivoo, että voisi omalla tarinallaan olla rohkaisevana esimerkkinä myös muille naisille.
pälvikalju - 1
Mari on oppinut rakastamaan uutta peruukkiaan, vaikka hiukset eivät olekaan hänen omat. Hän sanoo, että elämässä on vakavampiakin sairauksia kuin pälvikalju ja on kiitollinen siitä, että saa olla terve. Hän on kiitollinen myös ystävilleen ja perheelleen siitä, että ovat olleet hänen tukenaan näiden vaikeiden vuosien aikana. Läheisten tuki on tärkeää. Asioita ei saa jäädä murehtimaan yksin. Positiivinen asenne on auttanut häntä jaksamaan tämän keskellä. Elämässä on päiviä, jolloin asia itkettää ja hän murehtii kasvavatko hiukset takaisin. Suurimman osan hän kuitenkin on onnellinen kaikesta muusta mitä hänellä elämässään on.
Maijun kommentit:
Kun kuulin Marin tarina, sanoin Marille, että kirjoitetaanko tuosta? Haluan itse usein puhua asioista, joista puhutaan liian vähän. Sanon aina, että jos sinulla on tarina kerrottavana, jolla voidaan auttaa jotain muuta samassa tilanteessa painivaa, niin miksi siitä ei kertoisi? Mari oli heti mukana ja päätimme kertoa hänen tarinansa.
Minä toistan aina sitä, että jos sinulla on joku ongelma, yritä keskittää muiden ihmisten huomio pois siitä ongelmastasi. Marille olen kertonut monta kertaa, että hänellä on ihan mielettömän upea profiili ja kun pistää kirkkaan punaista huulipunaa huulilleen, niin hän on sellainen ilmestys, että oksat pois. Hän on upean näköinen nuori nainen hiusten kanssa tai ilman hiuksia. Hänestä huokuu ihana positiivisuus ja ilo. Nainen, joka omaa tällaisen luonteen on aina kaunis.
Kiitos Mari, tästä on varmasti apua muillekin ja todellakin myönnän, että liikutuin Marin tarinasta. Voin vaan kuvitella tietäväni, että millainen työ täytyy tehdä tämän asian hyväksymisen kanssa. Helppoa se ei varmasti ole, mutta positiivinen elämänasenne auttaa varmasti hyväksymisen kanssa.
Maiju

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Tervetuloa uudestaan.