lauantai 28. tammikuuta 2017

Riitta Väisänen hinkuisi tubettamaan

Suunnistin perjantaina töiden jälkeen Hellapoliisi Katin kanssa Fashion at Homen uuden Showroomin avajaisiin Ala-Tikkurilaan. Olen heidän kanta-asiakkaansa ollut jo useita vuosia. Eija oli kutsunut minut avecin kanssa tutustumaan kevään mallistoon ja uusiin tiloihin. Olin iloinen kutsusta, koska rakastan heidän vaatteitaan ja usein olen niitä blogissanikin esitellyt. Olin iloinen saadessani kutsun. Eijaa on kiva tavata ja joku työkaverini juuri minulle kehui, että myymälöiden henkilökunta on aina niin aulista ja avuliasta. Voin allekirjoittaa saman.
 
Fashion at home - 1 (20)
 
Paikan päällä oli kivan leppoinen tunnelma. Jaakko Selin oli toivottamassa vieraat tervetulleeksi ja kertomassa hyviä vinkkejään pukeutumiseen. Taisinpa itsekin saada hyvän vinkin valokuvia otettaessa. Leuka ylös, huomasin heti, että ryhti muuttui kun leuka nostettiin astetta ylöspäin. Jaakon vieressä on Eija Nyman, joka on tämän Fashion at homen "äiti" ja omistaja. Heiltä löytyy kaksi kivijalkamyymälää sekä tukkumyyntiä jälleenmyyjille.
 
Fashion at home - 1 (7)
 
Anna-Liisa Tilus oli upeana "mallina" paikan päällä. Hän kävi vaihtamassa moneen kertaan asua ja aina kaikki näytti niin upealta hänen päällään. Hänen päällään oli yksi asukokonaisuus kevään mallistosta.
 
Fashion at home - 1 (8)
 
Nämä ihanat daamit olivat kutsuvieraina saapuneet paikalle. Iki-ihanat Riitta Väisänen, Meiju Suvas ja Anna-Liisa Tilus sekä myös Eija Nyman.
 
Fashion at home - 1 (12)
 
Tässä Jaakon oppien mukaisesti nostettiin leukaa ylös ja näin hyvältä näytti lopputulos.
 
Fashion at home - 1 (15)
 
Anna-Liisa Tilus oli tässä vaiheessa vaihtanut asua.
 
Fashion at home - 1 (16)
 

Riitta Väisänen haluaa tubettamaan

 
Riitta Väisänen on muuten edelleenkin todella hyvän huumorintajun omaava nainen. Olen aina pitänyt hänen huumorintajustaan ja olipa mukava huomata, että se ei ollut kadonnut mihinkään vuosien myötä. Löysimme yhteisen sävelen, kun aloimme juttelemaan tubettamisesta. Sanoin Riitalle, että hänestä tulisi ihan selvästi ihan mielettömän hyvä tubettaja. Häneltä varmasti irtoaisi juttua kanavalle. Pienenä hidasteena on ehkä se, että tekniikan kanssa olisi hieman opeteltavaa. Riittahan innostui täysillä ja mistä sitä tietää, että jos me vaikka hänet vielä koulutetaan tubettajaksi. Vedettiin livelähetys facebookiin Riitan kanssa ja se on katsottavissa täältä. Kanavan nimeäkin jo kovasti pohdittiin, se voisi olla vaikka Tube-kymppi tai Tube-tonni taisi se Riitta miettiä myös tumpelo tubettaa nimeäkin. Riitta antoi meidän livelähetyksessämme hyviä vinkkejä liittyen valokuvaukseen. Paras tapa on hankkia viereelleen mies, jonka taakse voi kätkeytyä valokuvaustilanteessa osittain, jos ei ole miestä, niin pylväskin käy. Voi, että me naurettiin näille vinkeille.
 
Nyt oikeasti jonkun pitäisi palkata Riitta vetämään joko radio-ohjelmia tai jotain. Hänellä on niin hyvää läppää, että mä olisin varmasti vakikuuntelija sillä kanavalla, jolle Riitta palkattaisiin. Vink., vink. Meidän livelähetyksestäkin pidettiin ihan mielettömän paljon. Riitta vetoaa varmasti moniin huumorillaan.
 
Fashion at home - 1 (23)
 
Eijan vaatteissa löytyy värejä. Varmasti löytyy asuja moneen makuun.

 Fashion at home - 1 (14)
 
Jos olisi nuori ja hoikka. Niin nämä farkut olis ihan kymppivalinta.
 
Fashion at home - 1 (17)
 
Olen ostanut varmaan 50 huivia Fashion at homesta. Tälläkin kertaa kaksi huivia tarttui matkaan.
 
Fashion at home - 1 (18)
 
Eija on varmaan samanlainen värien rakastaja kuin minäkin. Upeita vöitä.
 
Fashion at home - 1 (11)
 
Näissä vaatteissa näkyy kaupungit ja luonto.
 
Fashion at home - 1 (10)
 
Huiveilla tuon itse väriä mustiin asuihini. Tämäkin huivi oli todellinen väripilkku.
 
Fashion at home - 1 (19)
 
Nämä kaksi huivia lähti mukaani. Tämä mustalla pohjalla värikkäitä kukkia on huivi, joka väreistä huolimatta on suhteellisen rauhallinen ja alempi huivi on sitten taas oikein väriläiskien väriläiskä.
 
Fashion at home - 1 (21)

 Fashion at home - 1 (22)
 
Ilta oli niin paras Hyvin onnistunut.

Lähdimme tilaisuudesta hymy huulilla ja ajattelimme, että varmasti me teemme Riitankin kanssa vielä jotain mahtavaa. Sellainen kutina jäi, että tämä ei jäänyt meidän viimeiseksi yhteiseksi lähetykseksi.
 
Maiju

lauantai 21. tammikuuta 2017

Tylsyyden karkoittajat työpaikalla

Olen joskus kertonut, että karkotamme tylsyyttä työkaverien kesken milloin milläkin tavalla. Ystäväni Teija kaivoi viikko sitten perjantaina prinsessakruununsa esiin. Minä oli meidän työpisteen ensimmäinen prinsessa ja Teija ylennettiin syksyllä prinsessaksi syntymäpäivän kunniaksi. Olen opettanut, että kruunun avulla voi karkottaa tylsyyttä. Siinä hän istui kruunu päässään ja sai minutkin tarttumaan omaani. Siinä sitten hetken taas istuttiin ja naurettiin, että kuinka kruunun kanssa heti tuli taas niin ylhäinen olo. Ei enää ollut huolen häivää, kun kruunut kaivettiin esiin.
Teija on joskus kantanut töihin liitutaulun, mikä muuten on ollut ihan sairaan hyvä idea. Liitutauluun sitten piirrämme milloin mitäkin tai saatamme kirjoittaa mietelauseita päivään.
Kun istuimme jonkin aikaa kruunut päässä niin saimme kuningasajatuksen, että mehän vietämme prinsessapäivää ja kerromme sen "ohikulkijoille". Meillä on huoneen levyinen ikkuna käytävälle, josta ohikulkijat meidät näkevät. Siitä se ajatus sitten lähti ja meidän oma prinsessapäivämme oli valmis alkamaan.
Täytyy sanoa, että saimme hymyn monen kasvoille ja sehän se on aina parasta.
prinsessaperjantai - 1
Siinä me prinsessat sitten teimme työtämme, eikä työpäivä taaskaan tuntunut ollenkaan ikävältä.
prinsessaperjantai - 1 (1)
prinsessaperjantai - 1 (2)
Täytyy sanoa, että pieni hassuttelu työn lomassa antaa puhtia päivään ja työkin luistaa paljon paremmin.
Iloa voi tuottaa lähiympäristöönsä pienillä asioilla. Aina ei elämän tarvitse olla haudanvakavaa.
Monta kertaa ollaan naurettu, että "asiakkaat eivät tiedä, että kuinka heitä palvelee puhelimen toisessa päässä prinsessa".
Ihanaa viikonloppua kaikille ja muistakaa, että aina on aikaa vähän hassutteluun.
Maiju

perjantai 20. tammikuuta 2017

Välillä ei vaan voi vastustaa kiusausta

Viikolla kävelin rautatieaseman toisen läpi ajatuksin vähän oikaista asemahallin läpi paikkaan mihin mun piti mennä. Kuinkas sitten taas kävikään. Siellä siivessä on yksi mun lempikauppani eli Fahion at Home ja usein en uskalla mennä kauppaan sisään, sillä kaupan omistajalla on liian samanlainen maku kuin minulla eli hän hankkii aina kaupan täyteen kiusauksia.
Selasin myymälän ulkopuolella olevan ale-rekin läpi ja moikkasin tutuille myyjille. Ajattelin, että sisään en mene. Kuitenkin oli pakko pysähtyä vaihtamaan vähän kuulumisia ja sitten minun näkökenttääni osui jotain mikä näytti liian paljon minulta. Ihan villainen liivi, jossa oli ihan mun värit.
Sanoin, että mä kokeilen, mutta en kyllä osta. Siinä sitten pyörittelin ja tiesin, että jos en sitä nyt ota, niin huomenna sitä ei enää olisi. Oli siis vaan pakko päättää. Kun vielä tajusin, että liivi on aika monikäyttöinen ja sopii usealla eri tavalla käytettäväksi, niin päätin sitten sen ottaa.
Ajattelin, että töissä liiviä voi pitää mustan mekon tai tunikan kanssa.
fashion at home - 1
fashion at home - 1 (2)
fashion at home - 1 (1)
Ulkokäytössä liivi sopii käytettäväksi talvitakin päällä. Lämmittää kylminä päivinä kivasti. Syksyllä ja keväällä sitten yhdistetään ohuempien takkien kanssa. Todella monikäyttöinen liivi.
fashion at home - 1 (3)fashion at home - 1 (4)
fashion at home - 1 (5)
Olen vähentänyt paljon vaatteiden ostamista ja keskittynyt enemmän koruihin ja huiveihin. Tämä varmasti menee asusteiden kanssa samaan kastiin.
Maiju

maanantai 16. tammikuuta 2017

Markkinointi vanhuksille saatava kuriin

Menin sunnuntaina pikaisesti käymään äitini luona (88 vee). Hän istui keittiön ääressä ja tuijotti tyhjennein silmin jotain papereita. Sitten hän aloitti "en ole nukkunut viime yönä ollenkaan", taisin taas tehdä jotain mitä en ymmärtänyt".  Hän oli itkusilmässä ja kysyi, että voitko peruuttaa tämän" ja osoitti minulle paperia edessään. Näin heti, että kyseessä oli Vantaan Energian sähkönmyyntisopimus.
Kaikkihan me tiedämme, että jokaisen kaupan edessä kaupitellaan sähkönmyyntisopimuksia. Olen kauhulla katsellut kun vanhoja ihmisiä pysäytellään ja heitä yritetään käännyttää tekemään milloin mitäkin sopimuksia. Usein he eivät ymmärrä, että mitä ovat tekemässä. Olen kuunnellut ihan tarpeeksi näitä äidin "mummokavereiden" kertomuksia siitä, että mitä ovat tehneet tietämättään ja millaisia sopimuksia heidän kanssaan on tehty. Usein he ovat tajunneet tekonsa vasta kun lapset tai lapsenlapset ovat heitä valistaneet. Pahimmillaan he ovat sitoutuneet kahden vuoden sopimuksella palveluun, jota eivät edes tarvitse (esim. nettiliittymään, vaikka eivät omista edes nettiä).
Vantaan Energia - 1 (1)
Olen itsekin peruuttanut viimeisen 10 vuoden aikana äidin jäljiltä "euron puhelimia", omega-rasvahappokapseleita, karvanpoistoteriä ja mitä milloinkin. Joskus olen joutunut vääntämään sopimusten irtisanomisten kanssa niin, että olen mennyt johtoportaaseen saakka asian kanssa. Aina kuitenkin sopimukset on lopulta peruutettu. Viimeisten vuosien aikana äitini ei ole tehnyt enää sopimuksia. Olen tehnyt hänelle kaiken maailman suoramarkkiointikiellot ja estot, jotta näitä "vahinkoja" ei sattuisi.
Monta kertaa olen sanonut, että kaikilla ei ole sellaista lähimmäistä, joka näitä peruutuksia heille tekisi tai kertoisi, että nyt maksat turhasta.
Mietin, että eikö sopimusten tekijöillä ole ollenkaan tajua, että kenen kanssa tehdään näitä sopimuksia? Tiedän, että joku 90 vuotias voi olla hyvinkin skarppi. Varmasti myös äitini on sitä hetkittäin, mutta jos hänen kanssaan juttelee hetken, niin varmasti huomaa, että muisti ei pelaa. Ihmettelin äidilleni, että "oletko oikeasti muistanut sosiaaliturvatunnuksesi ja osoitteesi kun olet sopimusta tehnyt". Hän sanoi, että jotain tietoja tarkisteltiin papereista, kun hän ei muistanut.  Yleensä hän ei muista niitä ja varmasti jo siitä pitäisi alkaa tajuamaan, että kyseessä on muistisairas ihminen. Tällaisen ihmisen kanssa ei tulisi tehdä minkäänlaisia sopimuksia. Jos itse tekisin tuollaista työtä, minun etiikkani ei antaisi myöden tehdä sopimusta ihmisen kanssa, joka ei tajua mistä on kyse.
Sitten sähkösopimukseen
Otin äidiltäni paperit ja sanoin äidilleni, joka oli itkusilmässä "äiti, ei mitään hätää, minä hoidan tämän". Yritin olla rauhallinen, vaikka itsellänikin tuli itku silmään äitini takia. Hän ei ollut nukkunut ja itki asiaa keittiön pöydän ääressä. Kun lähdin hänen äänensä värisi ja hän oli ikään kuin häpeissään. Sanoin äidilleni vielä ovella,  että "älä hätäile, asia hoituu".
Vantaan Energia - 1
Tällä kertaa minulla on oli onnea sillä, Vantaan Energian esitteen takasivulle oli kirjoitettu sopimuksen tehneen ihmisen nimi ja puhelinnumero. Näin helposti tiesin, että kenen minun pitää ottaa yhteyttä. Vaikka oli sunnuntai, päätin soittaa. Numeroon ei vastattu, mutta tämä sopimuksen tehnyt "tyttö" soitti minulle myöhemmin takaisin. Kerroin hänelle, että äitini oli tehnyt hänen kanssaan eilen sähkösopimuksen ja että äitini on 88 vuotias, muistisairas ihminen. Kerroin, että nyt pitäisi purkaa sopimus. Olin ihan ihmeissäni, kun sopimus suostuttiin purkamaan ilman mitään mutinoita. Koskaan aiemmin en ole päässyt näin helpolla, usein olen joutunut käyttämään liki 10 tuntia aikaani. Sopimus luvattiin purkaa heti kun tämä työntekijä menee työpaikalle. Pisteet tällä kertaa tuosta Vantaan Energian työntekijälle.
Te, jotka työskentelette aloilla, joissa sopimuksia tehdään kauppakeskusten käytävillä, pyydän, että mietitte, että kenen kanssa olette valmiita tekemään sopimuksia. Miettikää, että myös omille isovanhemmillenne voi käydä köpelösti. Miettikää, että onko eetteisesti oikein tehdä sopimuksia ihmisten kanssa, jotka eivät ymmärrä mitä tekevät.
Kun soitin äidilleni, että sopimus puretaan, kuulin hänen äänestään, että hän oli helpottunut ja silti ääni värisi vieläkin. En halua oman äitini menettävän yöuniaan tällaisten asioiden takia. Haluan omalle äidilleni vanhuuden, jossa hänen ei tarvitse yöuniaan menettää tällaisten asioiden kanssa.
Sovitaako siis, että jätetään nämä vanhukset rauhaan? Jookos. Yritysten johtoportaille terkkuja, että miettikää vähän, että mikä on eettisesti oikein ja että kauppaa ei tule tehdä vain kaupan takia. Muistetaan vanhojen ja sairaiden ihmisten kunnioitus.  Jos sopimuksia edelleenkin tehdään, niin voisiko yritykset liittää vanhusten osalta sopimukseen kysymyksen, että "onko sinulla mahdollisesti joku sairaus, joka estää sopimuksen tekemisen"? Jos äidiltänikin olisi asiaa kysytty, hän olisi osannut vastata, että hänellä on muistisairaus, mutta ei hän sairauden nimeä olisi muistanut.
Maiju

keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Viimeiset röökit

 Vuosi 1997 oli minulle merkittävä vuosi monessa suhteessa. Tuona vuonna olin 34-vuotias. Tuossa vaiheessa olin alkanut miettimään terveyttäni ja huonoja geenejäni. Olen saanut molempien vanhempieni puolelta sellaiset geenit, että oli pakko alkaa miettimään, että haluanko sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.
Olin alkanut polttamaan jo nuorena eli 15-vuotiaana. Olin aiemmin koittanut lopettaa tupakanpolttoa ja useita vuosia, siinä onnistumatta. Viimeinen kertani oli merkityksellinen monessa suhteessa. Olin päättänyt onnistua viimeistä kertaa. Tiesin aina sen, että mihin aikaisemmat lakkoni olivat kaatuneet ja tiesin, että tällä kertaa yritän välttää niitä karikoita, joihin olin aiemmin aina kompastunut.
Lopetin siis tupakanpolton 11.1.1997. Tuosta päivästä kului neljä päivää, kun isäni sai 69-vuotiaana sydänkohtauksen (hän selvisi siitä). Tuo tapahtuma oli sellainen, joka pisti mut lopulta miettimään, että se oli sitten siinä lopullisesti. Tiesin, että en enää tulisi koskaan missään tilanteessa polttamaan sitä ensimmäistäkään tupakkaa. Tämä oli mulle se lopullinen piste.  Isäni sai sitten toisen sydänkohtauksen 11.9.1997 ja menehtyi siihen.
Poltin kaikkiaan 19 vuotta ja nyt olen siis ollut 20 vuotta polttamatta.
tupakkaa
Mieheni poltti vielä tuossa vaiheessa, mutta hänkin lopetti sen vuosien minun jälkeeni.
Jokainen tekee itse päätökset elämässään. Muistan, että lääkärien puheet varmaan lopulta alkoi soimaan päässäni, kun he niitä minulle toistivat. Kuitenkin riippuvaisuuksien kanssa se on niin, että jokainen tekee kuitenkin itse omaa elämäänsä koskevat ratkaisut. Vain itse pystyy päättämään asiat, miten tahtoo elää.
Onnea siis minulle tänään, koska tätä päätöstäni en ole koskaan katunut.
Maiju

tiistai 10. tammikuuta 2017

Tammikuun kynnet

Kävin keskiviikkona huollattamassa kynteni BeArt-studiolla Janan luona. Tällä kertaa minulla oli aika selkeä kuva siitä, että mitä haluan. Olin jo aiemmin kiinnittänyt huomion Janan uusiin metallinhohtoväreihin ja halusin ihan ehdottomasti kokeilla jotain sellaista Väriksi olin ajatellut violettia ja yhteen kynteen mustalla tehtyjä kiekuroita.
Kun sitten paikan päällä katselin uusia sävyjä, niin totesin, että metallinhohto hopea sopi hyvin violetin kanssa, joten päädyin ehdottamaan Janalle, että laitettaisiin hopeaa nimettömiin ja muihin violettia. Sillä ajatuksella siis syntyivät nämä kynnet.
tammikuun-kynnet-1
Tuntuu, että joka kerta kynnet syntyvät erilailla. Tällä kertaa kynsiin laitettiin ensiksi musta väri pohjalle ja tiettyjen toimenpiteiden jälkeen sitten vielä levitettiin metallinhohtojauhetta ja niillä syntyivät sitten näin upeat kynnet.
tammikuun-kynnet-1-2
Laadukasta työtä taas alusta loppuun saakka. Jälki oli taas sellaista, että kynsiä haluaa ihailla.
Näillä mennään taas helmikuun alkuun saakka.
Maiju

maanantai 9. tammikuuta 2017

Luonnonilmiöt hämmästyttävät aina

Torstaina sain kokea monen muun tavoin mahtavan ilmiön. Lauttasaari-Salmisaari akselilla meri savusi upean näköisenä. Ihan heti en muista, että olisin nähnyt näin upean näköistä ilmiötä. Taivaanranta oli punaisena ja meren pinnalla liikkui merisavu.
Ilmiöhän tulee siitä, että ilman lämpötila on kylmempi kuin veden lämpötila. Helsingissäkin on ollut pakkasta noin -20 astetta viime päivinä. Näkymä oli niin upea, että ilmiötä halusi kuvata yksi jos toinen.
meri-1 meri-1-2 meri-1-1 meri-1-3 meri-1-4 meri-1-6 meri-1-5
Päivällä oli savu hälvennyt suurelta osin. Iltapäivällä auringon alkaessa laskemaan alkoi taas savuamaan. Näkymä oli kuin taulu, joka muutti ulkonäköään moneen kertaan päivän mittaan.
meri-1-8 meri-1-9
Kun lähdin töistä, piti lähteä vielä katsomaan merta rannalta käsin. Tallinnan laivakin oli juuri saapumassa Länsi-Satamaan ja senkin sain savun keskeltä vangittua.
Vaikka ilma oli suorastaan jäinen, niin se oli myös koko päivän todella upea. Päivässä oli jotain maagista.
meri-1-10
Olen oppinut nauttimaan myös tällaisista oikein kovista pakkaspäivistä. Kylmä ilma tuo siis mukanaan jotain kaunista. Jotain sellaista, mitä on ihana vangita kamerallaan.
Maiju

perjantai 6. tammikuuta 2017

Eilen kun mä tiennyt en

Tänään piti kirjoittaa jostain ihan muusta, mutta tuli tunne, että pitääkin kirjoittaa siitä mitä sydän sanoo. Kärsin eilen kovista selkäkivuista. Selkä on mun heikko kohtani. Kun selkä on niin kipeä, että jokainen askel sattuu, niin silloin en nouse sängystä ylös. Onneksi oli viikonloppu, että voi hyvällä omalla tunnolla  jäädä sänkyyn makaamaan.
Kuitenkaan ei ollut tarkoitus kirjoittaa selästäni, mutta ilman tätä, en varmaan olisi eksynyt Yle Areenan sivuille ja löytänyt dokumenttia, jossa Paula Koivuniemi lauloi miesartistien kanssa rakkaudesta. Katsoin dokkarin ja se oli hyvin koskettava. Siinä vaiheessa, kun Paula Koivuniemi ja Vesa-Matti Loiri alkoivat nauhoittaa ohjelmassa yhdessä kappaetta Eilen kun mä tiennyt en, olin jo ihan kannanlihalla. Kappaleiden välissä artistit keskustelivat myös tunteista, joita kappaleet heille aiheuttivat. Tämä kappale aiheutti todella suurta tunnemyrskyä sekä artisteissa, että myös allekirjoittaneessa.
Olen aina rakastanut tätä laulua ja nyt se sai taas suuren merkityksen näiden kahden huippuartistin esityksen jälkeen. Tässä kappaleessa on koko elämänkirjo nuoruudesta vanhuuteen ja kaikki siltä väliltä. Tässä kappaleessa elää viisaus ja sanat ovat saaneet vanhemmiten merkityksen, jonka vastaa ymmärtää vanhemmiten.
Olen joskus kertonut, että pidän musiikista ja varsinkin laulujen sanat kertovat tarinoita, joista pidän. Kun ikää tulee enemmän, sitä tulee usein mietittyä elämää ja sitä, että mitä se on antanut, mitä se vielä antaa ja mitä on vielä edessä.
Tämä biisi siis osui ja upposi suoraan sydämeen. Nyt pitää lähteä metsästämään tätä Paula Koivuniemi - duetot -levyä itselleen. Tässä suhteessa olen aina vanhanaikainen, että haluan vielä ostaa kaikki levyt levyinä. Kappale on kuunneltavissa youtubessa täältä.
Maiju

torstai 5. tammikuuta 2017

Löytöjä Tallinnasta

Kerroinkin aiemmin, että olin Tallinnassa ja tein siellä löytöjä. Nykyään keskityn enemmän asusteiden ostamiseen kuin vaatteiden. Käytän aika paljon mustaa pohjalla ja niitä vaatteita on kaapit pullollaan. Jos haluan uutta, ostan koruja ja huiveja, niin pääsee paljon halvemmalla.
Tallinnasta tarttui mukaan paljon tarpeellista.
Löysin uudet silmämaskit. Minä nukun aina silmämaskit päässä, koska muuten ei uni tule. Näitä pitää olla useita, koka maskeja pitää olla vähän siellä ja täällä. Mökillä omat, yhdet yöpöydälla ja yhdet valmiina kosmetiikkalaukussa, joka on osittain pakattu kun lähden reissuun. Näin aina pitäisi olla silmämaskit siellä missä pitääkin, jotta uni on taattu.
tallinnan-ostokset-1
Varamaan en olisi tarvinnut uusia sukkia, mutta, mutta. Ne oli pakko ostaa, kun mummo, joka niitä myi oli niin suloinen ja sukat myös. Tässä tuli kannustettua myös virolaista kädentaitoa.
tallinnan-ostokset-1-2
Ostin uuden kukallisen tuubihuivin käsityöläistorilta. Tässä oli niin kivat värit, että oli pakko ostaa asuja piristämään.
tallinnan-ostokset-1-6
Kukakohan muistaa kun 70-luvulla oli ihania irtokauluksia, joita pidettiin talvella puseroiden alla. Usein ne oli sellaisia korkeakauluksisia, mutta muistan, että mulla olisi ollut joku tällainenkin. Ostin siis mageen kauluksen alennusmyynnistä. Kiva lisätä vaikka mustan puseron alle. tulee vaikutelma, että puseron alla olisi kauluspaita.
tallinnan-ostokset-1-3
Ostin toisenkin tuubihuivin, joka oli fuksianpunainen ja niihin sopivat Iberon kukkakuvioiset perhoskorvikset.
tallinnan-ostokset-1-4
Käsityöläistorilta tarttui mukaan myös mohairponcho. Tämä oli pakko ostaa, koska väri oli just eikä melkein oikea. Sopii hyvin mustan mekon kanssa.
mohair-1-1

Tämä pusero houkutti erään liikkeen oven ulkopuolella. Kutsui ikään kuin liikkeeseen heti sisään. Kyseessä neule, jossa on huovutuskoristeiset kukat. Tämä oli pakko mennä kokeilemaan ja heti sen myös ostin. Myymälässä olisi ollut myös mekkoja, joissa oli vastaavalla tavalla tehty koristeet mekkoon. Kovasti tämän perään kyseltiin jo facessa, mutta en osaa kertoa liikkeen nimeä, koska oli pieni liike, joka myy tällaista perusvaatetta, mitä Tallinnasta usein löytyy.
huopakoristeltu-pusero-1
Kosmetiikkaa ostin myös ja niitä esittelen myöhemmin. Tallinnassa on kiva käydä ja välistä tulee ostettua enemmänkin. Tällä kertaa varmaan ihan kohtuudella.
Maiju

maanantai 2. tammikuuta 2017

AAVAma äidin ja pojan yhteinen juttu

Vuonna 2013 tutustuin ensimmäistä kertaa AAVAma-koruihin. Tapasin silloin korujen tekijät Ulla-Maijan ja Matiaksen Käsityökorttelin myyntitapahtumassa Kampissa. Kuulin silloin Ulla-Maijalta tarinan, mistä kaikki on saanut alkunsa. Matiaksen ollessa 13-vuotias hän teki äidilleen äitenpäivälahjaksi korun, joka sai paljon ihastusta. Tästä syntyi kipinä ja kesällä 2012 äiti ja poika suuntasivat korukurssille. Sitten alkoi sitten hahmottumaan heidän oma verkkokaulakoru, jolle on muuten hankittu mallioikeus.
aavama-ulla-maija-ja-matias-1
Joulun välipäivinä huomasin, että olin saanut instagramin kautta viestin Ulla-Maijalta, että hän on tulossa Helsinkiin ja haluaisi tavata, jos vaan minun aikatauluihin sopisi. Tässä pelissä oli onnea matkassa, sillä a) huomaan usein viestit instagramssa vasta viikkojen päästä, mutta nyt huomasin heti,  b) juuri tuona päivänä mietin, että mitä tekisin eli oli vähän luppoaikaa.
Soitin Ulla-Maijalle ja sovimme treffit Forumin kauppakeskukseen kahvittelujen merkeissä. Juttelimme ensiksi puoli tuntia niitä näitä. Yritin tsempata Ulla-Maijaa tehokkaampaan sosiaalisen median käyttöön ja käytiin vähän some-asioita läpi teoriatasolla. Otettiinpa myös livelähetys Facebookiin ja esiteltiin koruja alkuun myös ystäville ja sittemmin myös linkkiä jakaen muillekin. Tästä jatkoimme juttelemista Aavaman historiasta ja siitä, että miten ollaan tähän päivään päästy. Minä rakastan tarinoita ja niitähän me käytiin läpi.
aavama-ulla-maija-1
Sitten päästiin lopulta asiaan. Ulla-Maija kaivoi esiin aarrelaatikon ja sieltä paljastui kaikki upeat korut. Taisi siinä olla sivussa vähän muillakin asiakkailla silmät sikkuralla ihastuksesta. Verkkokaulakorun lisäksi löytyy myös avainkoruja.
aavama-korut-1-5
Laatikosta paljastui värimaailmaa moneen lähtöön.
aavama-korut-1
Itse kavoin laatikosta mun lempivärit.
aavama-korut-1-3
Mallistoa on saatavilla myös hopeahelmillä tehostettuna.
aavama-korut-1-1
Lapsille on suunniteltu myös oma mallistonsa.
aavama-korut-1-2
Olimme ajatelleet minulle alkuaan valkoista, koka sitä väriä kohtaan olen usein osoittanut mielenkiintoni Ulla-Maijalle.
aavama-korut-1-6
Lopulta matkaani lähti valkoisen lisäksi myös punainen setti. Punainen on yksi eniten käyttämiä värejä. Punainen setti pääsi heti käyttööni Tallinnan matkalle.
aavama-korut-1-8
Sain AAVAmalta kaksi settiä käyttööni, joten niitä varmasti näkyy jatkossa asujeni piristäjänä.
Pitkään on tuo valkoinen setti ollut ajatuksissani, joten varmasti tulevalla viikolla pääsee jo heti koristamaan jotain asukokonaisuuttani. Näillä koruilla on helppo asustaa paljon käyttämiäni kotimaisten vaatteiden valmistajien vaatteita.
Kannatta pitää silmät auki ja tutustua AAVAman upeisiin koruihin. Ulla-Maija kertoi, että häntä voi kysellä esittelemään korujaan työpaikoille tai erilaisiin naisteniltoihin. Nämä on just mun näköisiä koruja.
Maiju