tiistai 16. toukokuuta 2017

Auringonlaskua seuraa aina auringonnousu

Olen kertonutkin sen, että rakastan auringonlaskuja. Seuraan aina mökillä auringonlaskua laiturilta käsin, varmaan ihan joka kerta kun ollaan mökillä. Varmaan ei ole ollut iltaa, jolloin en ole mennyt sitä laiturilta katsomaan, ellei sitten ole ollut ilma, että auringonlaskua ei ole näkynyt.

Olimme viikonloppuna siis mökillä. Mökillä oli kiva seurata taas luonnon heräämistä kevääseen. Parissa viikossa oli tapahtunut paljon. Olin odottanut, että koivut olisivat olleet jo silmussa, mutta ei olleet - vielä.

Kuvat varmasti kertovat sen, mitä tahdon sanoa. Mökillä huokui taas rauha. Kun sulkee silmänsä, kuulee vain tuulen huminaa ja linnunlaulua. Se on kuulkaa rentouttavaa se. Mökkilaiturista tulee usein mieleen meidän koiravainaa, joka juoksi aina mökille päästyämme ensiksi laiturille. Se oli emännän koira se.



Kävin ensiksi katsastamassa, että kukkiiko valkovuokot?



Sitten tarkistin vielä, että vieläkö sinivuokot jaksavat kukoistaa? Molemmat kukkivat upeasti.




Illalla aurinko laski tyynen järven taakse. Linnut lauloivat kilpaa järvellä ja tunnelma oli sanoin kosketeltavan upeaa.



Heräsin sunnuntaiaamuna kello 5.30 ja päätin suunnistaa laiturille. Onneksi nousin sängystä, sillä hetki oli upea, sillä järvi oli edelleenkin tyyni ja linnut lauloivat aamukonserttiaan samoin kuin illalla. Metsän eläimet pitivät omaa konserttiaan taustalla. Tuo hetki oli aivan mielettömän kaunis.





Kun aurinko oli noussut ja olin sen hetken ihaillut lähdin poimaan anopille valkovuokkoja. Valkovuokkoja oli saatava aamukahvin seuraksi.



Tähän hetkeen oli kiva pysähtyä hetkeksi. Muut nukkuivat ja minä nautin yksin tästä hetkestäni.




Olen tällainen elämänrakastaja ja haluan aina välillä pysähtyä näihin pieniin hetkiin. Tuntuu, että se kaikki voima ja energia revitään irti juuri näistä pienistä hetkistä. Hetkistä, jolloin saa nauttia luonnosta ihan yksin. Nämä hetket ovat sellaisia, että pieni sydän melkein pakahtuu.

Ihania ja lumoavia hetkiä teille kaikille. Nyt on aika avata silmät ja havaita kaikki se kauneus, joka on nyt ympärillämme. Kevät on lumoavaa aikaa.

Maiju

18 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Voi kiitos ihanuus. Ihana viikonloppu, josta jäi hyvät muistot <3

      Poista
  2. Noissa maisemissa ollessa ei voi varmasti muuta tehdä kuin nauttia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No todellakaan ei voi oikein muuta tehdä. Vähän lepoa siihen nauttimisen väliin <3

      Poista
  3. Hei! Kommentoin ensimmäistä kertaa, vaikka olen jo muutaman kuukauden lukenut blogiasi. Olet niin elämäniloinen persoona, että juttujasi on ihana lukea. Blogisi on juuri sellainen positiivisuusblogi, jota seuraan innolla. Olen itsekin myös luonnonystävä, joten kuvat piristivät päivääni. Mukavaa ja aurinkoista viikkoa sinulle! :) Terkuin Noora

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihanaa kun kommentoit. On ihana aina saada palautetta. Haluan rakastaa elämää ja jakaa sitä positiivisuuden sanomaa muillekin. Elämästä pitää nauttia ja löytää ne arjen pienet asiat pienistäkin asioista.

      Poista
  4. Niin kauniita kuvia ja niistä välittyy kyllä sellainen rauha <3
    Kivaa tiistai-iltaa Maiju <3

    VastaaPoista
  5. Ihanan rauhoittavia kuvia, näitä oli hyvä katsoa näin unettoman yön jälkeen. <3 Mukavaa keskiviikkoa maiju!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sielu lepää ja saa rauhaa myös näistä kuvista ❤

      Poista
  6. Mikä mielenrauha kuvista välittyy :) Noissa maisemissa sielu lepää!

    Aurinkoista viikkoa sinulle maiju!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan ehdottomasti lepää. Samoin sulle ❤

      Poista
  7. Mäkin rakastan auringonlaskuja ja myös nousuja. Harmittavasti nousuja tulee harvemmin seurattua, mutta tulevana kesänä täytyy edes muutamana aamuna laittaa kello herättämään ja mennä kuuntelemaan sitä mökkielämän parhautta: hiljaisuutta, jonka rikkoo vain kaunis linnunlaulu <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin, harvemmin näen nousun. Laskun yritän katsoa aina kun mahdollista ❤

      Poista
  8. Oi oi mitä tunnelma kuvia, hirveä ikävä iski mökille. En ole vielä tänä keväänä päässyt kertaakaan käymään ja kohta on jo kesäkuu. Ihana paikka teillä <3 ja nuo auringon nousut ja laskut niin hohdokkaita siellä hiljaisuudessa nauttien ja kuunnellen vain luontoa. Niitä toivon sinulle paljon lisää.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. Tervetuloa uudestaan.