Kerroinkin eilen, että olimme juhannusaattona käymässä Korkeasaaressa. Samalla kun näkee eläimiä, niin siellä saa kivasti liikuntaa. Katsoin puhelimen terveyssovelluksesta, että tuli käveltyä yli 10.000 askelta ja kilometrejä kertyi yli seitsemän. Tulee siis huvi ja hyöty samalla. Tällä kertaa menimme Mustikkamaan kautta ja silloin askeleita kertyy enemmän.
Jotenkin tuntuu, että joka vuosi onnistun saamaan parempia ja parempia kuvia. Tällä kertaa sää suosi meitä ja eläimet olivat hyvin esillä. Liian helteinen ilma ei ole hyvä, sillä silloin eläimet yleensä ovat piilossa, eikä niitä onnistu kuvaamaan. Eilen kerroin Korkeasaaren riikinkukoista, se postaukseni löytyy täältä.
Ensiksi katsastimme tiikerit, jotka poseerasivat upeasti.
Punapandakin oli hyvin utelias ja kurkisteli puun välistä. Pandastakin sain useita upeita kuvia.
Apinat olivat myös ulkona, mutta olivat ihmeen rauhallisella tuulella ja jokainen niistä touhusi omia juttujaan.
Kuningamerikotka on usein hyvin vaikeasti kuvattava, koska ne sijaitsevat hyvin tiheäverkkoisessa häkissä. Nyt kuitenkin onnistuin aika kohtalaisesti kuvaamisessa.
Yksi mun lemppareitani on karhut. Tämän jälkeen suunnistimme karhuja katsomaan.
Kaksi karhua oli näkyvillä. Toinen kiersi ympäri linnaa ja vahti reviiriään. Toinen oli kallionkolossa päiväunilla.
Nykyään on kiva kun karhujakin voi kuvata monelta suunnalta. Rappukäytävän pleksien läpi onnistui tätä nukkuvaa karhua kuvata hyvinkin läheltä.
Tässä tämä reviirin valvoja.
Kävimme katsomassa myös kenguruita. Tässä äitikenguru ja pussissa pieni kenguruvauva.
Välillä äiti kuulostelee, että onko vauvalla kaikki hyvin.
Aikamme tätä katsottuamme kenguruvauva pulahtaa pussista ulos.
Tässä sitten katsellaan maailmanmenoa yhdessä äiti ja vauva.
Kamelitkin olivat hyvin uteliaalla tuulella ja heitä kiinnosti selvästi aidan takana olevat vierailijat.
Erityisesti silmääni hiveli myös Korkeasaaren ihanat kukkapellot. Mietin, että onko siellä aina ollut näin upeat kukkapellot, vai oliko se tämän vuoden "uutuus". Pellot ainakin nyt kiinnittivät huomioni ja niitä kovasti kuvasinkin.
Korkeasaari on eläinten lisäksi hyvin hoidettu ja oli ilo katsella upeana päivänä myös kukkaloistoa ja hyvin hoidettuja alueita.
Kierroksen lopuksi päätin ikuistaa itseni näiden upeiden keltaisen puiden loisteessa.
Olinpa iloinen siitä, että lähdin Korkeasaareen, vaikka ensiksi vähän mietin, että jaksaako sitä lähteä. Vierailu kuitenkin osoittautui onnistuneeksi.
Maiju
Jotenkin tuntuu, että joka vuosi onnistun saamaan parempia ja parempia kuvia. Tällä kertaa sää suosi meitä ja eläimet olivat hyvin esillä. Liian helteinen ilma ei ole hyvä, sillä silloin eläimet yleensä ovat piilossa, eikä niitä onnistu kuvaamaan. Eilen kerroin Korkeasaaren riikinkukoista, se postaukseni löytyy täältä.
Ensiksi katsastimme tiikerit, jotka poseerasivat upeasti.
Punapandakin oli hyvin utelias ja kurkisteli puun välistä. Pandastakin sain useita upeita kuvia.
Apinat olivat myös ulkona, mutta olivat ihmeen rauhallisella tuulella ja jokainen niistä touhusi omia juttujaan.
Kuningamerikotka on usein hyvin vaikeasti kuvattava, koska ne sijaitsevat hyvin tiheäverkkoisessa häkissä. Nyt kuitenkin onnistuin aika kohtalaisesti kuvaamisessa.
Yksi mun lemppareitani on karhut. Tämän jälkeen suunnistimme karhuja katsomaan.
Kaksi karhua oli näkyvillä. Toinen kiersi ympäri linnaa ja vahti reviiriään. Toinen oli kallionkolossa päiväunilla.
Nykyään on kiva kun karhujakin voi kuvata monelta suunnalta. Rappukäytävän pleksien läpi onnistui tätä nukkuvaa karhua kuvata hyvinkin läheltä.
Tässä tämä reviirin valvoja.
Kävimme katsomassa myös kenguruita. Tässä äitikenguru ja pussissa pieni kenguruvauva.
Välillä äiti kuulostelee, että onko vauvalla kaikki hyvin.
Aikamme tätä katsottuamme kenguruvauva pulahtaa pussista ulos.
Tässä sitten katsellaan maailmanmenoa yhdessä äiti ja vauva.
Kamelitkin olivat hyvin uteliaalla tuulella ja heitä kiinnosti selvästi aidan takana olevat vierailijat.
Erityisesti silmääni hiveli myös Korkeasaaren ihanat kukkapellot. Mietin, että onko siellä aina ollut näin upeat kukkapellot, vai oliko se tämän vuoden "uutuus". Pellot ainakin nyt kiinnittivät huomioni ja niitä kovasti kuvasinkin.
Korkeasaari on eläinten lisäksi hyvin hoidettu ja oli ilo katsella upeana päivänä myös kukkaloistoa ja hyvin hoidettuja alueita.
Kierroksen lopuksi päätin ikuistaa itseni näiden upeiden keltaisen puiden loisteessa.
Olinpa iloinen siitä, että lähdin Korkeasaareen, vaikka ensiksi vähän mietin, että jaksaako sitä lähteä. Vierailu kuitenkin osoittautui onnistuneeksi.
Maiju
Olet saanut tosi upeita kuvia, mallit ovat olleet suosiollisia :)
VastaaPoistaAika isoa poikasta kenguru vielä taskussaan kantaa.
Kaikenkokoisten ja näköisten kissojen fanina tietysti tiikerikuvat säväyttävät kaikkein eniten :)
Mallit olivat ihanan suosiollisia. No todellakin hämmästyttiin, kun tuo poikanen pullahti pussista ulos, että hups... olipa iso :)
PoistaHienoja kuvia olet saanut..Korkeasaari on mua aika lähellä..ei tuu muuten käytyä kuin työn puolesta 😊Rentouttavaa juhannuspäivää💟
VastaaPoistaJoo todellakin upeita kuvia tuli saattua. Välillä käy flaksi.
PoistaUpeita kuvia olet napannut! Erityisesti poutasäällä Korkeasaari on todellinen elämys :)
VastaaPoistaPoutasäällä eläimet on usein jossain kivenkolossa piilossa :) Kuvauksen kannalta paras sää on sellainen poutapilvinen :)
PoistaSiellä on eläimet olleet juhannustuulella.Bongasin lehdestä (joku sisustuslehti) Korkeasaareen alennusliput,niin jospa tänä kesänä pääsis käymään siellä.Vuosi sitten käytiin London Zoossa ja viime viikolla alligaattoripuistossa Floridassa.
VastaaPoistaMekin käytiin viime viikolla myös Ranualla eläinpuistossa. Pitää joskus siitäkin varmaan tehdä pieni postaus, kun ehtii :)
PoistaUpeita kuvia olet ottanut ja tosi hyvin on eläimet olleet esillä.
VastaaPoistaMukavaa juhannuspäivää Maiju <3
Kerrankin oli tuuri ja hyvä kuvaussää :)
PoistaTodellakin upeita kuvia. Me kkun kävimme Korkeasaaressa pari kesää sitten niin emme nähneet juuri mitään kissaeläimiä.
VastaaPoistaViime kesän eläintarha kokemus Wienissä oli ihan mieletön.
Joskus jos ilma on liian lämmin, niin voi ainakin silloin käydä näin. Joskus voisi yrittää suunnata ruoka-aikaan paikalle, niin silloin voi myös onnistaa paremmin.
Poista