perjantai 21. heinäkuuta 2017

Voimaa hakemassa heinäpellolta

Tällä viikolla olen harrastanut kevennettyä bloggaamista. Normaalistihan bloggaan pääsääntöisesti joka päivä, mutta nyt olen blogannut vähän harvemmin. Joskus pitää priorisoida asioita ja videopuoli on vaatinut tällä viikolla enemmän aikaani ja siksi olen keskittynyt niihin asioihin illalla töiden jälkeen.

Tuomarinkylän pellot ovat meiltä ihan kivenheiton päässä. Heinäkuun alkupuolella pelloilla järjestettiin taas jo perinteeksi muodostuneet heinätalkoot. Heinätalkoita on pellolla järjestetty jo yli kolmenkymmen vuoden ajan. Heiniä korjataan pellolla neljän ja puolen hehtaarin alueelta. Kuivumisen jälkeen heinät pakataan ja kuljetetaan Haltialan tilan naudoille. Näin pääsee sitten halukkaat kaupunkilaisetkin heinätalkoisiin ja maistamaan maalaiselämää.



Jotenkin tämä perinne on hieno ja on myös upeaa käydä katsastamassa kun heinät on seipäillä. Tällainen näkymä taitaa muutenkin olla tänä päivänä harvinainen tai ainakin minusta tuntuu, että nämäkin on maalla jo koneistettu.

Joskus sitä miettii, että kuinka lähellä siten oikeastaan asuu maalaismaisemaa, vaikka asuukin Helsingissä. Meiltä on tänne pelloille varmaan noin 3 kilometriä matkaa.









Kun olimme ihastelleet Tuomarinkylän kartanon maisemat, niin sen jälkeen lähdimme vielä ihastelemaan Haltialan tilan lehmiä ja lampaita.

Ilta oli mitä ihanin ja ihmiset olivat lähteneet sankoin joukoin Haltialaan. Kaikki lehmätkin oli viettämässä kesäiltaa pellolla. Tuohon tunnelmaan olisi voinut uppoutua.







Yritin kovasti saada lehmäselfietä aikaiseksi. Tämän parempaan en tällä kertaa päässyt.



Haltialan tila on myös kuin pala suomalaista maalaismaisemaa. Haltialan tilalla on mahdollisuus tutustua kotieläimiin. Paikka on erityisesti lapsiperheiden suuressa suosiossa. Tilalta poistuttaessa oli vielä mahdollisuus ikuistaa auringonlasku Vantaanjoen tuntumassa.




Tämä jos mikä on hyvin voimaannuttavaa. Luonto auttaa voimaan paremmin ja antaa puhtia jaksamaan tällaisen hektisen elämäntyylin. Näiden voimin taas jaksaa eteenpäin.

Maiju

4 kommenttia:

  1. Nuo Ylämaan lehmät ovat suosikkejani💚 Niin suloisia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ne on niin suloisia. Miten ne voikin olla niin ihania.

      Poista

Kiitos kommentistasi. Tervetuloa uudestaan.