lauantai 14. lokakuuta 2017

Kun elämä on kaaosta - miten siitä selvitään?

Vastaan usein viesteihin hyvin yksitavuisesti ja nopeasti. Tiia usein nauraa mun viestejäni, koska en ehdi vastailemaan superkohteliaasti ja laveasti kaikkeen. Minulla on siihen ihan selkeä syy, että miksi teen niin. Elän hyvin "aktiivista" elämää, elämää, jossa varmaan kaikki asiat on aikataulutettu.

Viime viikkoina taas olen vaan vastaillut viesteihin hyvin lyhyesti tyyliin: katson kun kerkeen, vastaan kun ehdin, perehdyn viikon päästä asiaan tai jotain muuta tuon tapaista. Joskus on jopa nyt jäänyt vastaamatta mitää. Tämä johtuu siitä, että olen aikatauluttanut päiväni hyvin tarkkaan. Sinne ei mielellään voi tulla mitään ylimääräistä, sellaista, jota ei ole aikataulutettu jo kalenteriin kuukausia sitten. Joskus voi tosin olla, että siellä on jopa vähän tilaakin.



Käyn arkisin töissä ja sille asialle on ikävä kyllä aikataulutettu arkisin kello 06.45 - 17.30 välinen aika, joka suunnilleen työhöni menee matkoineen. Varsinkin jos joku viestittelee minulle arkisin tuohon aikaan ja haluaa pikaisia vastauksia, niin niitä ei vaan yleensä tule.

Olen suora ihminen kaikessa mitä teen. Tällä säästetään myös aikaa usein, sillä sanon suoraan, että en ehdi tulemaan johonkin juttuun, jos en vaan ehdi. Muutenkin tänä päivänä mietin hyvin tarkkaan kaiken sen, että mihin osallistun. En ehdi osallistumaan kaikkien vitamiinien tai kasvovoiteiden lanseeraustilaisuuksiin, koska aikaa ei vaan ole. Pitää pistää elämän asiat tärkeysjärjestykseen.

Kun nyt vielä otin työhuoneen itselleni, niin mielummin viettäisin siellä aikaani, tosin sekään ei ole ollut viime viikkoina mahdollista.

Miten sitten tällaisesta elämäntyylistä selviää?


Tällaisesta selviää vain yhdellä tavalla. Pitää pistää asiat lokeroihin. Kaikkia tulevia asioita ei vaan voi miettiä kokonaisena palasena. Täytyy ikään kuin miettiä yksi asia kerrallaan.

Ensi viikko on kalenterillisesti todella haastava, koska samalle viikolle on työn lisäksi ja töiden jälkeen sovittu kynsihuollot, hiukset, Cats-musikaali ja kolmipäiväiset I love me messut, joissa ollaan yhteistyöbloggaajina. Yhteistyöbloggaajana oleminen tietää kolmen päivän hektistä messuilua. Messujenkin suhteen olemme Tiian kanssa halunneet rauhoittaa vähän omaa menemistämme sillä, että emme ole kauheasti sopineet sinne aikataulutettuja asioita. Haluamme tänä vuonna tehdä messut omalla ja itse suunnitellulla aikataululla.



Ensi viikon asioillakin on siis omat päivänsä ja omat aikansa ja niitä teen palasina. Ensiksi mietin ensimmäisen päivän menot ja sitten vasta seuraavan. Näin tästä selviää jollain tavalla.

Kalenteriin on merkitty kivoja asioita jo joulukuullekin, mutta kaikki nämä ottavat aikansa. Kivoja juttuja kylläkin.



EDIT: Koska ihmiset ovat hyvin huolissaan mun jaksamisestani, kerron, että olen aikatauluttanut itselleni viikkoon nykyään  myös lepohetkiä. Se tietää omalla kohdallani ihan somevapaita iltoja, jolloin koneeni ei aukea. Se tietää viikonloppupäiviä, jolloin nousen kello 14.00 sängystä vain syödäkseni. Kun olen aikatauluttanut ne lepohetket, niin niille ei oteta mitään ei edes somea. Joten älkää olko huolissanne, ettenkö koskaan lepää. Tänä syksynä olen tehnyt sitä enemmän kuin koskaan.

Blogi odottaa postauksia, mutta siitä olen jo aikoja sitten lopettanut stressaamisen, tiedätte, että niitä on tulossa, kun vaan ehdin istahtaa välillä koneelle.

Miten te selviätte kiireisestä elämäntyylistä? Onko teillä omat lääkkeet arjen kiireissä selviämiseen?

Maiju

24 kommenttia:

  1. Mukavaa kiireistä viikkoa ja vierivät kivet ei sammaloidu🤗 E.H

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Toivotaan, että ei ja toivotaan, että yllättäen ilmenneet terveysjutut eivät pilaa viikkoa.

      Poista
  2. Mä oon kunnioituksella katsellut miten tehokaksikko (sinä&Tiia) olette kokoajan menossa ja tuntuu, että teillä on monta rautaa tulessa yhtä aikaa :D Priorisointiahan tuo vaatii melkoisesti ja selkeästi sen homman hallitsette :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää osata priorisoida asiat, se on se tärkein juttu. Pitää osata myös erottaa tärkeät jutut ja ei niin tärkeät jutut toisistaan.

      Poista
  3. Hyvin te näytätte Tiian kanssa homman hallitsevan..ihailen❤ Mukavaa viikkoa🌼

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaatii todella hyvää hermojen hallintaa ja sitä, että pilkkoo noi asiat.

      Poista
  4. Minulla ei tietenkään ole läheskään noin paljon menoja kuin sinulla, mutta työpäivät vievät keskimäärin samat kellolukemat kuin sinulla. Hieman aiemmin saatan olla kotona, jos en unohdu jonkin työasian ääreen töihin. Töistä tullessa pyykkihuoltoa, jos on tarpeellista ja pieni välipala. Sitten tunniksi kissan kanssa ulos. Kun seitsemän aikaan lopulta tulen sisälle, on kello jo sen verran paljon, että ei paljon ehdi postailla, koska kirja- ja teatteripostauksiin menee kummasti aikaa. Yleensä katson s-postit ja luen hieman blogeja, ja yritän aloittaa jotain postausta ja kenties saan jotain tuuttiinkin, jos olen jutun aiemmin jo aloittanut. Yhdeksältä täytyy aloittaa jo iltapuuhat jne. Näiden normaalijuttujen lisäksi on kivat teatteri-illat ja muut mahdolliset menot. Syksyllä tein Excelin, johon laitoin ajatuksella vain yhden teatterimenon viikkoa kohti. Miten kävi? Muutama mukava kutsu ja olen taas menossa. Ei se mennytkään niin, että vain yksi meno viikossa. Mies välillä kurtistelee kulmiaan, mutta ei voi mitään. Ihailen sinua, kuinka saat kaiken aikaiseksi arjen kiireiden keskellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen yrittänyt supistaa menot kahteen menoon viikossa. Sitten muutaman kerran vuodessa tulee pari tällaista hektistä viikkoa. Nykyään vietän enemmän "en tee mitään iltoja". Haluan myös viettää siellä uudessa työtilassani aikaa... ehkä senkin aika tulee :)

      Poista
  5. Huh en selviäisi en millään ja vielä jaksat aina olla kaikille ystävällinen, vaikka olisi kuinka suuren suuri stressi. oot super ja toki supereidenkin täytyy välillä höllätä, siinä se superiuden salaisuus piileekin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakko yrittää jaksaa. Onneksi tällaisia hektisiä viikkoja kuin nyt on tulossa ei ole montaa vuodessa. Bloggauksen hidastaminen auttoi myös tilanteeseeni aika paljon. Harmittaa, kun ei ehdi enää muiden blogeissa käydä ja olla niin aktiivinen siellä missä pitäisi... aika ei vaan riitä ihan kaikkeen.

      Poista
  6. Mä olen asettanu oman perheen ihan kaiken muun edelle. Vaikka olisin sopinut mitä, se perutaan jos joku perheestä tarvitsee mua samaan aikaan. Perheen jälkeen tule työ ja sitten vasta kaikki muut menot. Välillä olisi kiva saada niitä muita menoja sinne kalenteriin enemmän, mutta tiedän mihin omat rahkeet riittää ja mihin ei. Tehokasta viikkoa sulle Maiju <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen oppinut, että niin tärkeää juttua ei ole, ettei sitä voisi peruuttaa, jos esim. sairastuu yms. Olen käyttänyt tätä tosin vain yhdellä viikolla kun olin niin kipeä ja ajattelin, että en voi sairastaa... sitten vaan laitoin terveyden kaiken edelle.

      Poista
  7. Olet kyllä supertehokas Maiju! Ihaillen seuraan.
    Pidä myös huolta itsestäsi <3
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuula. Kun asiat miettii tarkkaan, pystyy olemaan tehokas.

      Poista
  8. Minulle normi kotiintuloaika on n. kymmenen tunnin työpäivän jälkeen seitsemän-kahdeksan aikaan näin kiireisimpinä työkuukausina. Sen jälkeen on tietysti tavalliset ruoanlaitot, pyykkäämiset jne. Mies onneksi siivoaa. Leipätyön lisäksi pieni osakkuus yhdessä start upissa teettää välilä töitä.

    Takavuosina postasin jopa joka päivä, mutta nykyisin olen laittanut laadun määrän edelle. Haluan myös elää ilman somepaineita vaikka kirjoittamista, kuvaamista ja bloggaaamista edelleen rakastankin. Siksi vastaan moneen kutsuun kohteliaan kieltävästi enkä pahemmin haali viikonloppuihinkaan aikataulutettuja ohjelmia ja syyllisyyttä lorvailusta. Itselle ja tietysti miehellekin on annettava aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnustan, että mun kodinhoitoni on ihan kaaottisella perällä. Minäkin ennen tuijotin vain blogin tilastoja, että pakko postata, pakko postata. Sitten tuli järki, että ei ole mikään pakko. Kun postaan noin 3 postausta viikosta, niin ne saa periaatteessa enemmän lukukertojakin. Nykyään osan myös ottaa näitä en tee mitään viikonloppuja.

      Poista
  9. Itse en jaksaisi ollenkaan noin kiireistä aikataulua, mutta ihailen ihmisiä jotka pystyvät pitämään "kaikki langat käsissään" kiireestä huolimatta.
    Toivottavasti muistat kuitenkin järjestää aikaa myös levolle, vaikka taidatkin olla aikamoinen Duracell-pupu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se vaatii todellista hermojen ja ajan hallintaan. Kun vapaa-ajalla saan tehdä niin ihania asioita, niin jaksan paremmin arkeanikin. Ilman näitä juttuja olisi elämäni paljon tyhjempää. Muistan levätä. Nyt on takana monta viikonloppua kun olen vain levännyt ja ladannut akkuja :)

      Poista
  10. Sä olet kyllä huikean tehokas ja selvästi rakastat asioita joita teet koska kiireenkin keskellä löydät niille aikaa ♥ Mä oon hillinnyt omia menoja koska koin jonkinlaisen burnoutin ja totesin että tärkeintä on terveys ja minun itseni hyvinvointi, pyrin tekemään vain asioita joissa olen sydämellä mukana ja näin säästän itseäni. Mutta mä ihailen sua, muistat vain huiliakin välillä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri siitä syystä niitä jaksankin, kun ne asiat on niin ihania. Valitsen nykyään ne helmet ja ne joista itsekin nautin. En tee asioita, joita muut toivoisivat minun tekevän.

      Poista
  11. Mä mietin kun luin tämän ja näin sun Instastoriesin puolelta kuumejutun, ettet nyt menisi liian kovaa? Keho yleensä kertoo kun on loppu ja antibioottikuuri tollaisen viikon kanssa kuulostaa hurjalta. Tämä siis kaikella ystävällisyydellä sanottu, tulee ihan huoli. <3

    Mä menen toiset päivät tukka putkella ja toisina ei tehdä mitään, on pakko olla välissä niitä, että ollaan, leivotaan sämpylää, katsellaan piirrettyjä jne. Tänään pukeuduttiin klo 11. :D

    Tsemppiä viikkoosi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä syystä kirjoitin tämän postauksen, että teen valintoja nykyään ja priorisoin juttuja. Tästä syystä en mene kaiken maailman pr juttuihin, että saan itselleni enemmän aikaa. Olen tänä syksynä ottanut enemmän aikaa itselleni kuin koskaan ennen. Olen maannut viikonloppuja tekemättä mitään sekä arki-iltoja avaamatta edes konetta.
      En suostu hyväksymään tätä pitkittynyttä flunssaani missään tapauksessa elämäntyyliin syyksi. Mieheni sekä työkaverit kärsivät samasta ja en usko, että juuri mulle se tulisi sen takia että en istu vain kotona.

      Poista
  12. Itsellä menee kans töissä matkoineen 7.15-16.45. Mua auttaa jaksamaan kun meen joka ilta klo 21.00 nukkuu et sais vähintään sen 7-8 tuntia unta. Koitan tehdä jotain mielekästä töiden jälkeen ja urheilla, mutta lepään jos yhtään vain siltä tuntuu. Yrittää olla mahdollisimman armollinen itselle ja kuunnella omaa kehoa ja oloa. Tsemppiä sulle !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen pyrkinyt nykyään menemään nukkumaan kello 22.00. Jos ei ole mitään illalla, saatan hipsiä sänkyyn jo kello 20.00. Olen myös ottanut viikonloppuina joskus oikein unimaratooneja. Kyllä itseään pitää kuunnella <3

      Poista

Kiitos kommentistasi. Tervetuloa uudestaan.