tiistai 28. elokuuta 2018

Syksyn uutuusmeikkejä Essenceltä

Nyt on syksyn uutuusmeikkien lanseerausaikaa. Kävin katsastamassa Essencen syysuutuuksia. Sanon usein, että käyn nykyään aika vähän presseissä ja ne, joissa käyn pitää olla sellaisia, että tiedän, että niistä on iloa. Essencen meikit on suunnattu itseäni montakymmentä vuotta nuoremmille. Kuitenkin olen hämmästyksekseni löytänyt heiltä monia hyviä tuotteita viimeisten vuosien aikana ja siksi tämän sarjan uutuuksiin oli pakko tutustua. Tunnustan, että käytän niitä, ei näitä varmaan ole ikäkoodattu.

Tietenkin aina kiinnostaa myös itse tilaisuus ja miten se järjestetään. Tiesin kyllä, että Why Not Pr:n tilaisuudet ovat aina niin tarkkaan harkittuja ja ihania, että halusin lähteä jo siitäkin syystä tutustumaan uutuuksiin. Itse tilaisuus on siis jo puoli ruokaa. Tässäkin tilaisuudessa oli sydän mukana.



Tilaisuus oli järjestetty Riia Koiviston Fab Makeup & Hairin tiloissa. Riian lisäksi paikalla oli myös Laura Andersson, jotka kaunistivat meitä Essencen uusilla syysmeikeillä. Tilaisuudessa oli tarjolla myös sormisyötävää, joka oli kaikki gluteenitonta. Mikä siis niin parasta omalta kannalta katsottuna.







Tällä kertaa istuin Laura Anderssonin meikkituoliin. Laura halusi muuttaa värimaailmaani kylmästä hieman lämpimämpään sävyyn. Laura sanoi, että kun olen niin räväkkä persoona muutenkin, niin hän haluaisi nähdä minulla hieman lämpimämmän meikin tällä kertaa. Kauniisti tässä meikissä tuli siniset silmäni esiin. Olen aina valmis jokaiseen muutokseen, niin tälläkin kertaa.





Riia taikoi Tiialle upean silmämeikin. Erityishuomio tuli sinisestä luomiväristä ja kimalluksista luomilla.





Saimme kotiin testaukseen uutuustuotteita ja halusin nostaa kassin tuotteista omat suosikkini. Erityisesti ihastuin näihin kahteen luomiväripalettiin. Ihanat pigmentit oli näissä upeissa luomivärien sävyissä. Essencen meikit ovat hinnaltaan edulliset ja sopivat niille, joilla ei ole varaa käyttää paljon rahaa meikkeihin. Luomiväripaletit ovat hinnaltaan alle 9 euroa. Muutenkaan Essencen meikit eivät ole hinnaltaan pilattuja. Olen itse löytänyt sarjasta monta hyvää ja toimivaa tuotetta.



Magneettiripset herätti myös mielenkiintoni. Pitää harjoitella näiden käyttöä, kun on joku tilaisuus. Irtoripsillä saa katseeseen aina syvyyttä.



Paketissa oli myös mielenkiinnon herättäviä chrome-luomivärejä, joilla voi luoda näyttävän silmämeikin johonkin spesiaaliin tilanteeseen.



Tämä meikkivoide pitää testata. Yhdeksän eri sävyä, jotka ovat sekoitettavissa toisiinsa. Varmasti tästä löytyy jokaiselle oma sävynsä. Usein jos sävy on liian tummaa, niin sekoitan sitä kasvovoiteeseen, jolloin saan itselleni sopivampaa. Olen niin vaaleaihoinen, että tarvitsen usein itselleni sen vaaleimman sävyn.



Peel off kynsilakka kuulosti mielenkiintoiselta, tämän pitäisi lähteä "repäisemällä" pois. Pistän varmaan kummitytön testaamaan. Tämä on pakko nähdä, että miten toimii.



Koskaan ei naisella voi olla mattahuulipunia liikaa. Rakastan punaista huulipunaa ja rakastan mattaa. Tämä pääsee siis heti testiin. Ihanan punainen sävy.



Minusta oli taas ihana päästä meikkien maailmaan ja oli ihana päästä muutamien tuotteiden kohdalle huokailemaan, että "onpas ihanaa".

Tuotteitahan löytyy useimmista päivittäistavarakaupoista tai kauppojen kosmetiikkaosastoilta.

Maiju

maanantai 27. elokuuta 2018

Kuka pitää minua kädestä?

Kun isäni parikymmentä vuotta sitten kuoli, niin silloin huomasin, että minussa puhkeksi herkempi puoli esiin. Isäni oli ensimmäinen lähiomainen, joka minulta kuoli. Koskaan aiemmin en ollut joutunut kuoleman kanssa tekemisiin. Muistan aina sen, että siitä hetkestä vasta opin asettumaan muiden vastaavassa tilanteessa olevien asemaan. Silloin vasta ymmärsi, että mitä on kuolema ja että sen, että se on niin lopullista. Koskaan aiemmin ei ollut joutunut tällaista kokemaan. Silloin vasta opin elämästä paljon, olin silloin 34 vuotias.

Kun äitini on nyt välillä huonossa kunnossa, sitä on alkanut miettimään taas syntyjä syviä ja myös elämän rajallisuutta. Olen alkanut miettimään vanhuutta, vanhenemista ja sitä kuinka ihminen on silloin niin heikoimmillaan ja toisten ihmisten armoilla. Olen miettinyt, että kuinka toista ihmistä pitää rauhoittaa pelkojen kohdatessa ja kuinka toiselle pitää näyttää, että välittää. Äitini on usein kysynyt, että "onko hän ollut hyvä äiti", kun sanon, että paras kaikista, näen hänen herkistyvän.


Kuka pitää minua kädestä?


Kun ihminen tulee vanhaksi, niin hänelle on tärkeää se, että joku koskettaa ja puhuu hänelle kauniisti. Ainakin oman äitini kohdalla tätä toivon ja tiedän, että se on hänelle tärkeää. Eräänä aamuna kävelin metroasemalta töihin ja minulle tuli hyvin vahvana ajatus, että kuka pitää minua kädestä kiinni, kun olen vanha? Kun käyn äitiäni katsomassa sairaalassa pidän häntä usein kädestä kun juttelen hänelle. Tajusin, että ei ole päivänselvää, että joku pitää minua kädestä, kun olen tuossa tilanteessa.



Joskus leikkisästi sanoin siskontytölleni Sinille, että "onneksi olkoon sinusta tulee isona minun omaishoitaja". Sitten nauroimme Sinin kanssa vedet silmissä. Kuitenkin tämä asia kummittelee aina välillä mielessäni, että miten käy, kun itselläni ei ole omia lapsia.

Toivon, että olen tehnyt elämässä jotain hyvää ja jotain oikein, että joku tulee silittämään minua ja pitämään minua kädestä. Tekisi mieli melkein nimetä tähän ne ihmiset, jotka sitten saavat/joutuvat hoitamaan tämän homman.

Olen miettinyt myös sitä, että onneksi minulla on paljon itseäni melkein 30 vuotta nuorempia kavereita, että ehkä he sitten vielä muistavat tulla silittelemään minua sairaalaan tai vanhankotiin. Ihminen kaipaa kosketusta, ihminen kaipaa silitystä.

Kuka lupaa tulla tekemään tämän, kun olen heikoimmillani? Voin ottaa ilmoittautumisia vastaan. Tällaisia mietteitä näin viikon alkuun.

Maiju

sunnuntai 26. elokuuta 2018

Kerään voimia tekemisellä

Viikonloppuisin kerään usein voimia tulevaan seuraavaan viikkoon ja parhaat energiat saan usein näillä tekemisilläni. Toisin kuin jotkut luulevat, että väsytän itseni näillä asioilla, niin asia on juuri päinvastoin. Ekstrovertti ihminen repii energiansa muista ihmisistä ja kohtaamisista. Näiden avulla taas jaksan.

Perjantaina töiden jälkeen menimme ystäväni ja ex-työkaverini Teijan kanssa Helsingin messukeskukseen, jossa oli Tanssi vieköön -festivaalit. Muistan viime vuonna miettineeni, että voi olisipa tuolla ollut kiva olla mukana ja siitä syystä osasin ilmoittautua mukaan tänä vuonna ajoissa.

Pidän tanssimisesta, mutta en itse enää nykyään tanssi. Nuorena rakastin tanssimista, mutta kun ei ole sitä harrastanut vuosiin, niin en enää osaa tanssia ollenkaan. Kuitenkin kun rakastan musiikkia, niin siitä syystä festritkin kiinnostivat minua. Minusta on kyllä ihana katsoa ihmisiä jotka hallitsevat tanssin taidon.

Pääsimme ihailemaan upeita pukuja ja upeita tanssiesityksiä. Sen lisäksi kävimme lavan edessä katselemassa muutamien bändien esityksiä. Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli ihana ja innostava.









Tapasin festareilla myös ElinaK:n, jonka ammattitaitoa ihailen. Elina taikoi minulle glitterit ohimolle. Elina kyllä tietää, että mistä se Maiju tykkää ja myös sen, että pitää olla näyttävää.



Tapasin myös Kristoffer Ignatiuksen festareilla. Kristoffer on ihan huipputyyppi. Mietin, että miten kehuisin Krisua? No hän on aina niin huomaavainen ja aito. Hänessä asuu herkkä sielu, jota hän ei koskaan peitä. Pidän herkkyyttä hänen vahvuutenaan. Joskus kaupungilla ollaan tultu rullaportaissa vastakkain, niin aina tulee lentopusuja ja tavatessa halaukset. Ensi kerralla pyydän Elinalta muuten samanlaiset glitterit itselleni kuin Krisulla. Noilla saan peittoon silmäpussit.



Lauantaina mulla oli jotenkin "ahdistunut" olo ja päätin lähteä työhuoneelle relaamaan. Olin ostanut festareilta koiramekon, jonka olin ajatellut olevan sopivan lapsellinen minulle. Päätin pukea sen lauantaina päälleni. Mekko oli mallikappale ja siitä syystä se oli alennuksessa festareilla. Kun mekko vilahteli Instagramissa tuli monia kyselyitä, että mistä tämä mekko löytyy. Piti sanoa kyselijöille, että mekko oli mallikappale, eikä sitä ole myynnissä. Nyt kuitenkin kyselyiden jälkeen Wannabe.fi ilmoitti, että he voivat tilata kyseistä mekkoa halukkaille. Minusta tämä oli kyllä niin hauska.





Työhuoneeni alakerrassa on Hellapoliisi.shop. Ostin viime viikolla Katilta enkelinsiivet ja halusin niistä muutamia kuvia. Kävin sitten poseeraamassa siipien kanssa Katin tiloissa.








Sunnuntaina tehtiin gluteeniton isku Linnanmäelle.

Kesällä on tullut monta kertaa gluteenittomaan ryhmään palautetta, että Linnanmäen Vohvelitehtaalla ei olekaan saanut gluteenittomia vohveleita, vaikka olen minäkin niin kertonut. Välillä heillä on ollut kuulemma ongelmia saada vohveleita paistettua tai sitten on ollut muita "teknisiä" valmistusongelmia. Päätimme lähteä Hemppadamppan kanssa testaamaan, että miten homma toimii. Tällä kertaa sitten homma toimi ihan täydellisesti. Teimme paikan päältä myös Facebook-liven, joka ehkä näkyy täällä. Päätimme sitten siinä samalla testata sekä suolaiset että myös makeat gluteenittomat.



Äiti

Lauantaina ja sunnuntaina olen käynyt myös äitiä katsomassa sairaalassa. Hyviä uutisia tuli sen suhteen, että äidille etsitään nyt kuntoutuspaikkaa ja katsotaan, että saadaanko äitiä kuntoutettua. Pari päivää on äiti, jopa muistanut nimeni, vaikka kaikkia muita asioita hän ei muistaisikaan. Ihanaa oli tänään huomata sairaalassa, kuinka kauniisti hoitaja puhui äidille ja silitti hänen hiuksiaan puhuessaan. Tuli niin hyvä olo tämän hoitajan eleistä. Pieni ele hoitajalta, mutta iso ele minulle ja äidille. 



Tässä varmasti oli ihan tarpeeksi toimintaa viikonlopulle. Parit hyvät yöunetkin on tullut viikonloppuna nautittua. Joten eiköhän näiden voimin taas jaksa.

Ihanaa tulevaa viikkoa kaikille.

Maiju

keskiviikko 22. elokuuta 2018

Kun alhzeimer vie muistot

Viime viikkoina olen välillä itkenyt ja kironnut tuota kavalaa tautia, joka on viemässä äitiäni mennessään. Olen sanonut, että Alhzeimer on ikävä tauti. Kun ihminen elää usein muistoista, niin tämän taudin kanssa kaikki muistot katoaa. Olemme edenneet vaiheeseen, että osa asioista on kadonnut nähtävästi kokonaan ja osa asioista muistetaan. Minua äitini ei ole tuntenut enää kuukauteen varmaan kertaakaan.

Viime viikko oli todella paha. Äitini joutui sairaalaan ja se sekoitti hänet taas totaalisesti. Uudet asiat tuottavat usein pahoja pelkotiloja. Niin paha, että olisi tehnyt usein mieli huutaa tuskasta. Olemme siinä tilanteessa, että joka kerta äitini luona vieraillessani aloitamme esittäytymällä. Hän kysyy, joka kerta, että "anteeksi, mutta kuka sinä oletkaan". Olen usein sanonut, että minua ei tämä haittaa, koska tiedän, että se on tuo sairaus, joka sen tekee. Yksi asia mikä minua sitten haittaa tuossa sairaudessa on ne pelkotilat, joita tauti aiheuttaa potilaalle. Niitä en vaan voi tunteita herättämättä katsoa. Usein olen halunnut vetää aurinkolasit silmilleni kesken vierailun ja alkaa itkemään. Kuitenkin koitan aina tuossa tilanteessa koota itseni ja silittää äidin kättä ja sanoa, että "ei ole mitään hätää". Huonoina hetkinä hän muistaa sen kaksi minuuttia ja sitten taas taas aloitetaan alusta.




Kuitenkin ilahduin kovasti maanantaina kun kävin äitiä katsomassa, että hän oli hyvinkin seesteinen. Puhuimme paljon asioista. Tuntui, kuin häneen olisi tullut rauha ja pelko oli poissa. Tunsin itsekin levollisuutta ja rauhaa. Nyt kun käyn äitiä katsomassa niin äiti joka kerta ottaa kuoleman puheeksi ja sanoo ettei pelkää kuolemaa. Jonain päivänä hän saattoi pohdiskella, että pääseeköhän hän taivaaseen? Vastasin hänelle lohduttavasti, että "äiti, sinä olet ollut niin hyvä ihminen, että sinulle varmasti on taivaspaikka valmiina".

Kun käyn äitiä katsomassa, niin hän kyselee paljon miehestäni ja minusta. Kyselee, että missä olemme tavanneet ja kauanko olemme olleet yhdessä ja tulemmeko toimeen keskenämme. Kun hän kysyi, että missä olen mieheni tavannut, niin vastasin, että "Ruotsin laivalla", niin hän alkoi nauramaan hersyvästi, että "vai että Ruotsin laivalla. Tällaisia keskusteluja meillä on. Hän nauraa asioille kuin kuulisi ne ensimmäistä kertaa elämässään. Niin hän varmasti kuuleekin.



Katsoin viikolla Glen Cambellista kertovan dokumentin, jossa kerrotaan siitä, että kuinka hän sairastui Alhzeimeriin. Dokumentissä haastateltiin hänen perhettään ja ystäviään ja kerrottiin, kuinka sairaus vaikutti heihin. Tunsin hyvin paljon samankaltaisuutta kuin itselläni. Glen Campbell kertoi, että hän on itkenyt ja nauranut paljon, mutta nauraminen on hauskempaa. Tämä on sairaus, joka herättää tunteita sekä sairastuneessa että myös läheisissä. Jos jotain kiinnostaa, niin dokumentti löytyy täältä. Suosittelen ehdottomasti katsomaan, jos aihe on läheinen.

Toivon äidilleni paljon rauhallisia päiviä ja vähemmän niitä pelokkaita.

Maiju

torstai 16. elokuuta 2018

Oranssit kynnet sointuivat hiuksiini

Kynnet yhteistyössä BeArt Studio kanssa

Kynsihuolto vai uudet hiukset kummat olivat ensiksi? Usein käy niin, että ensiksi käyn kynsihuollossa ja sen jälkeen tulee uudet hiukset. Tällä kertaa kävin toisin päin.

Usein mietin kynsihuollossa, että millaiset kynnet saisi olla, niin tällä kertaa sitten olikin helppoa sanoa, että haluan hiuksiin sopivat kynnet. Selkeä visio oli siitä, että halusin kynsiin oranssin lisäksi vähän fuksiaa. Monissa kesävaatteissani sointui juuri nämä samat sävyt.

Koskaan aiemmin mulle ei olekaan ollut oransseja hiuksia. Oranssit kynnet on tainnut kerran olla. Tehosteeksi otetaan vielä valkoinen väri.

Hiukset ovat jo ehtineet haalentua, mutta kynnet on edelleenkin hyvässä kuosissa.









Aika räväkällä asenteella olen siis ollut tämän elokuun liikenteessä.

BeArt Studion tarjous edelleen voimassa Viivin tekemänä


BeArt studion uusimman työntekijän Viivin tarjous on edelleenkin voimassa Uudet/huolto polyacryl geeleillä maksaa Viiviltä 49 euroa. Tämä lisäksi Viivin tekemänä geelilakkaus maksaa 44 euroa sekä jalkojen hoito + geelilakkais varpaan kynsiin 74 euroa. Tarjoushinnat ovat voimassa toistaiseksi. BeArt Studion yhteystiedot löydät täältä. Tämä tarjous on varmasti hyvä silloin, jos akryyliikynnet on sinua kiinnostanut, mutta et ole koskaan saanut aikaiseksi kokeilla. Painotan, että tarjouskynnet saa vain Viivin tekemänä (ei koske muiden tekemiä kynsiä). 

Maiju

sunnuntai 12. elokuuta 2018

Nyt luovutaan vaatteista ja ostetaan siinä sivussa lisää

Tiedoksi, että olen siivonnut vaatekaappejani tänään. Olemme järjestämässä Linnea von Kattendamin kanssa keskiviikkona Hellapoliisin tiloissa (Spelttitie 6 A, 00680 Helsinki) kirppistä. Kirppis alkaa keskiviikkona 15.8. kello 17.00. Myyntiin on tulossa vaatteita ja tällä kertaa minulle pieneksi jääneitä vaatteita, joiden koko näyttäisi olevan noin 40. Yksittäiskappaleita on muutamia myös vähän isompia. Linnealta on tulossa esiintymisrekvisiittaa ja naisten vaatteita koossa noin 40-44 sekä myös Villen vaatteita on kuulemma myös käyty läpi. Myös koruja ja asusteita tulee myyntiin. Jos tulette kirppikselle, niin ottakaa mukaan pientä rahaa sekä omat kassit. 

Hellapoliisi.shop:ssa on esittelyssä myös sisustustuotteita, joita ei muuten ole heille tulossa myyntiin, mutta keskiviikkona voi tehdä ennakkotilauksia tuotteista. Tuotteet tulevat parin päivän päästä tilauksesta.

Linnea esiintyy paikan päällä 

Näiden lisäksi Linnea von Kattendam on lupautunut esiintymään paikan päällä. Näemme otteita Linnean Kaupungin paras Kabaree -esityksestä. Saattaa olla, että siellä nähdään myös eräs yllätysesiintyjäkin - nainen, jota harvoin nähdään lavoilla. Tämän takia kannattaa ehdottomasti tulla paikan päälle.


Eilen olin radiohaastattelussa Lahdessa. Tarkoituksenani oli kiertää ensiksi Lahden kahviloita ja sen jälkeen mennä studioon kertomaan, että miten gluteenittomuus huomioitiin kahviloissa. Kerron tästä aiheeesta myöhemmin lisää. Kun kiirehdin kahvilasta kahvilaan huomasin Nanson ikkunassa upean värisen ponchon ja oli pakko piipahtaa myymälään. Tietäähän sen, että miten siinä sitten taas kävi.

Rakastan kirkkaan punaista väriä ja tiedän, että se on mun värini. Ajattelin, että punainen on täydellinen väri ajatellen tulevaa syksyä.



Kun olin lähdössä Lahdesta kävin Eläinsuojeluyhdistyksen pitämällä kirppiksellä. Iskin silmäni mustiin leveälahkeisiin housuihin. Itse asiassa olen tällaisia koittanut metsästää kaupoista tänä kesänä. Housut olivat kokoa 42 ja maksoi vain 5 euroa. Otin ne riskillä, kun en ollut varma, että mahtuuko ne jalkaan. Ne mahtuivat. Nämä housut vaativat ehdottomasti korkokengät kaverikseen. Olen rakastunut näihin heti. Tuleekohan näistä mun työhousut?





Tarkkasilmäiset voivat nähdä, että minkälainen linssilude on tuolla taka-alalla.

 



Ponchon väri on kyllä niin upea. Täydellinen.



Wanha kanalan tuotteet Hellapoliisi.shop:sta


Hellapoliisi.shop:sta on nyt saatavilla Wanha kanalan gluteenittomia jauhoseoksia erikoishintaan. Näitäkin on siis saatavilla, jos tulette keskiviikkona paikan päälle. Itse olen testannut noista jauhoista useampia. Olen testannut pullaa, sämpylää ja saaristolaisleipää ja ne ovat olleet herkullisia.






 Nähdään keskiviikkona Itä-Pakilassa. Olemme paikan päällä hyvällä fiiliksellä. Ajattelimme tehdä oikein hyvän fiiliksen illan.

Maiju

tiistai 7. elokuuta 2018

Kun markkinointi menee pieleen - ei sovi keliaakikoille

Tänään kohistiin gluteenittomassa ryhmässä K-Citymarket (Vantaan Tammiston) ilmoitettua, että heille on tulossa yksinmyyntioikeudella Moilasen Free From leipiä ja sämpylöitä. Tuotteita markkinoitiin Hyvisleipä jokaiselle vatsalle ja että tuotteet on leivottu ilman vehnää, ruista, maitoa, munaa ja pähkinöitä. Tämähän kuulosti todella hyvältä, liian hyvältä ollakseen totta. Mikä iloinen uutinen, niitä saisi myymälän paistopisteistä. Monelta taisi tässä vaiheessa mennä jo gluteenittomat pullat väärään kurkkuun. Mainoksessa vielä mainittiin, että tuotteet on valmistettu 100 % gluteenittomista raaka-aineista.

Tämä kuulosti liian hyvältä ollakseen totta. Miksi sitten näin hyvältä kuulostavasta uutisesta sitten nousi kohu? No syystä, että aika nopeasti kun alettiin esittämään tarkentavia kysymyksiä, tuli ilmi, että tuotteet eivät sovi keliaakikoille. Kaikki merkit viittasi, että sopi, mutta ei sopinutkaan. Tämän jälkeen K-Citymarketin ilmoitusta täydennettiin Facebookissa kyseisellä tiedolla eli EI SOVI KELIAAKIKOILLE.

Edelleenkin gluteenittomat ihmiset miettivät tämän jälkeen, että miksi tuotteita markkinoidaan virheellisesti. Tämän jälkeen K-Citymarket ilmoitti, että tuotteet on kehitetty erilaisista yliherkkyyksistä kärsiville ja vehnää ym. viljoja sekä mahdollisimman monipuolisesti eri allergeeni raaka-aineita (kuten pähkinät, muna ja maito) vältteleville ihmisille.

Edelleenkään ei kerrottu, että miksi nämä eivät ole gluteenittomia, koska kaikki "palikat" mainoksessa antoi ymmärtää kuitenkin, että olisi gluteenittomia. Yleisesti käytetään termiä FreeFrom tuotteissa, jotka ovat vapaita suuresta osasta allergeeneja. Teksti valmistettu 100 % gluteenittomista raaka-aineista ja Moilas-valmistaja lähetti gluteenittomille virheellistä signaalia ja siitä syntyi somekohu tai etteipä joiden osalta jopa someraivo. Itse pyrin aina keskustelemaan asioista asiallisesti, mutta faktoja kaipasin minäkin asiasta.







Gluteenittomat eivät oikein pysyneet K-Citymarketin kommunikoinnin tasalla, koska sitä mukaan kun asiaa kyseenalaistettiin, heidän viestejään yritettiin selventää muokkaamalla. Tämä saattoi muuttua sellaiseksi, että puurot ja vellit alkoi mennä sekaisin yhdeltä jos toiselta.

Iltapäivällä oli K-Citymarket kertoi, että tuotteet leivotaan Moilasen leipomossa, joissa käsitellään vehnää, ruista, kauraa, ohraa ja muita viljoja, että se oli syy tälle, että tuotteet eivät olleet gluteenittomia, eikä tästä syystä sovi keliaakikoille.



Siirryin tässä vaiheessa katsomaan, että saisiko Twitterin puolelta selityksiä asiaan. Edelleenkin itse ainakin vielä tässä vaiheessa mietin, että miksi tuotteet, joiden raaka-aineet ovat 100 % gluteenittomia leivottaisiin heidän tuotantopuolella, jossa käsitellään gluteenia sisältäviä viljoja.

Sitten loppuillasta vihdoin sain vastauksen Twitterin kautta, kun tiedustelin, että mistä syystä ovat leiponeet nämä väärän tuotantolinjan puolella? Sain vastauksen, että "olemme löytäneet ratkaisun valmistaa gluteenittomista raaka-aineista vapaasti arinalla paistettavia leipiä. Tällä hetkellä valmistaminen onnistuu vain perusleipomon puolella."






Kerronko, että mitä olisi voinut hoitaa tässä asiassa toisin?


Itse en olisi lähtenyt markkinoimaan tuotetta:


  • FreeFrom -tuotesanalla, joka on vakiintunut kertomaan, että on kaiketonta
  • 100 % gluteenittomilla raaka-aineilla
  • hyvisleipää jokaiselle mahalle
  • Moilas valmistajan logo tässä vaiheessa sotki asiaa vielä enemmän 


Kuinka moni tietää, että vain ne Moilas tuotteet, joissa logon alla lukee Gluten-Free, ovat gluteenittomia? Itse en tiennyt. Nyt tiedän.



Uskon, että tämä oli opettavainen case molemmille yrityksille. Pari asiaa, johon varmasti kannattaa kiinnittää huomiota:


  • Markkinoinnin pitää olla aukotonta ja sekoittumisen vaaraa ei saa olla
  • Kannattaa selittää asia heti oikein eli miksi ei ole gluteenitonta


Niin ja jos jollekin edelleenkin jäi epäselväksi. Nämä tuotteet eivät ole raaka-aineistaan huolimatta gluteenittomia. 

Elämä jatkukoon taas.

Maiju

sunnuntai 5. elokuuta 2018

Virkeänä takaisin sorvin ääreen?

Vasta tänä viikonloppuna iski todellisuus, että kyllä se pitkäkin loma loppuu. Viimeiset viisi viikkoa olen ollut lomalla ja täytyy sanoa, että loma tuli tarpeeseen ja se on tuntunut riittävältä. Jäin lomalle tilanteessa, jossa olin ihan puhki sekä henkisesti että fyysisesti.

Ensimmäistä kertaa lomani on ollut todella erilainen kuin muina vuosina. En ole lomallani tehnyt mitään suunnitelmia, vaan olemme eläneet ex tempore tyyliin. Muutamia sovittuja juttuja oli, mutta muuten elettiin koko loma ihan fiiliksen mukaan.




Mitä tulikaan tehtyä lomalla?


Kävimme mökillä ehkä enemmän, kuin normaalisti. Vietimme mökillä kahden-kolmen päivän pyrähdyksiä. Yllätin mökillä jopa itseni ja kävin monta kertaa uimassa. Tuollaista ei ole tapahtunutkaan vuosiin. Auringonlaskut on mökillä, kuin vaihtuva taidenäyttely. Joka ilta se on erilainen. Mökillä minä lepään ja kerään voimia.





Tapasin lomallani ystäviä paljon. Jotenkin tuntuu, että monet näistä tapaamista ystävistäni suuri osa liittyy jotenkin sosiaaliseen mediaan ja usein tekemisemme liittyy juuri siihen.

Sain lomallani tutustua paremmin Villeen alias Linnea von Kattendamiin ja meistä tulikin lomalla todella hyvät ystävät. Yhteistöitä ollaan kovasti suunniteltu Villen kanssa loman aikana. Uskon, että tästä tiimistä kuullaan vielä useampaan otteeseen. Meidän kemiat synkkaa niin hyvin yhteen. Molemmilla raksuttaa koko ajan, että "tulisiko tästä jotain? voisiko tällaista tehdä? toimisiko tämä?".



Tapasin myös pariin kertaan ammattijärjestäjä Lauran, joka on kyllä myös niin samalla aaltopituudella kanssani. Jos pitäisi sanoa, että kumpi nauraa kovempaa, niin en osaisi sanoa. Lauran minun nauru lähtee yleensä samoista asioista. Tästä syystä viihdymme hyvin yhdessä. Ihana Laura, kun ollaan mekin tutustuttu paremmin tämän vuoden aikana.



Ihanaa, että ehdin treffata myös Tiiaa  pariin kertaan ja soittelimme pariin otteeseen. Tiian kanssa me nyt olemme maailman parhaat tätikaverit. Yleensä emme soittele  kauheasti vaan hoidamme yhteydenpidot muilla välineillä, mutta nyt olen näköjään alkanut jopa soittamaan puhelimella. Teimme jopa videoita Tädit tubettaa kanavalle. Me vaan olemme yhdessä me.



Marin kanssa tehtiin muutamia päiväreissuja muun muassa Saloon ja Tampereelle. Treffattiin muutamaan otteeseen myös muissa merkeissä. Marin kanssa voi tehdä ihan mitä vaan, vaikka käydä maistamassa pienet jätskit Espalla.



Edellä mainittujen ihmisten lisäksi olen tavannut muitakin ihan mielettömän upeita tyyppejä lomallani. Sellaisia ihmisiä, joiden kanssa olemalla saa ihan mielettömän hyvää energiaa. Tiedättehän sen tunteen? Olen nauranut lomallani ja olen myös itkenyt lomallani. Yhtenä päivänä olin itkenyt äitini tilannetta ja tunsin oloni todella surulliseksi hänen puolestaan. Seuraavana päivänä tavattiin kavereiden kanssa ja naurettiin todella paljon. Sanoin Lauralle, että ihmiset varmaan miettii, että onpa tuolla naisella paljon mielialanvaihteluita. Elämä vaan on sellaista, että toisena hetkenä nauretaan ja toisena itketään.

Kulttuuriakin tuli harrastettua lomalla. Kävin leffassa katsomassa muun muassa Mamma Mia2 elokuvan ja Whitneyn dokkarin. Tykkäsin molemmista todella paljon. Sen lisäksi tuli koettua Iskelmäkesä-festarit Tapiolassa ja käytyä kesäteatterissa Somerolla. Kulttuurin harrastaminen on mukavaa. En usko rakkauteen -näytelmän tangot Somerolla lauloi Roope Pelo, joka tunnetaan myös Lauluyhtyeestä Virtuoso



Ystäväni Tuulan kanssa kävimme viime viikolla kirpparikierroksella Hietsussa ja sen ympäristössä. Kirppistelyn jälkeen käytiin shoppailemassa. Tällaisella kierroksella kerättiin askeleita yli 10.000. Täytyy sanoa, että shoppailemalla voi saada itseään myös kondikseen.



Ostin pallokuosilliset housut ja todella ihanan ohkaisen neuletakin.



Lauantaina teimme Iidan matkassa blogin Iidan kanssa Facebook-livelähetysen nettikiusaamisesta, joka kannattaa käydä katsomassa täältä. Iida on 25 vuotias nuori nainen, joka on joutunut kohtuuttoman kiusaamisen uhriksi, en voinut olla puuttumatta asiaan. Asioita voidaan muuttaa vain puuttumalla, ei vaikenemalla. Ehdoton EI kiusaamiselle on oma kantani. 



Kesästä ja lomastani olen nauttinut täysillä. Luulen olevani valmis taas arjen aherruksiin. Tänä syksynä koitetaan tehdä työtkin jotenkin järkevällä tasolla, enkä päiviä venyttämällä.

 



Kesä jatkuu edelleenkin, vaikka loma loppuu. Ihanaa elokuuta kaikille.

Maiju