torstai 29. marraskuuta 2018

Onni on omistaa ystävä, joka tuo sun parhaat piirteet esiin

Muistan vieläkin sen päivän vuosikymmeniä sitten, kun tämä ystäväni muutti samaan taloon, kuin missä itse asuin. Ystäväni Pian kanssa tunsimme heti syvää sielujen sympatiaa. Muistan, että Pia oli kaikille hyvin mukava ja hänen kanssaan oli helppo tulla toimeen. Siitä syntyi jotain mitä on kantanut tähän päivään saakka. Välissä oli vuosia, että emme nähneet, mutta kun taas saimme yhteyden, niin sen jälkeen ystävyys on pitänyt.

Tämä ihana Pia-ystäväni osaa tehdä taikoja ja niitä hän teki minulle viime viikolla. Olin jo hyvissä ajoin varannut häneltä aikaa, jotta saisin itselleni tärkeänä päivänä hyvän lookin itselleni. Vuosien aikana Pia on loihtinut minulle todella ihania tyylejä jos mihinkin tilaisuuteen.  Joka kerta olen ollut ihan wau-fiiliksissä. Niin myös tälläkin kertaa.

Pia on maskeeraaja ja tehnyt vuosia töitä freelancerina teatteri-maskeerajana. Varmasti juuri tuolta saralta hän on oppinut katsomaan minuakin aina kokonaisuutena. Kerron hänelle, että mihin olen menossa ja mitä ajattelin pukea päälleni. Sitten Pia alkaa miettimään, että millaisen kokonaisuuden loihtisi minulle. Niin tälläkin kertaa. Laitoin kuvaa hänelle paljetti-mekostani ja kerroin, että mihin olen menossa - siitä se ajatus taas sitten lähti.

Saavuin Pian luokse luonnonkauniina. Pia lähti siitä, että hän kiharsi minun maailman lyhyimpiin hiuksiini kiharoita. Tämän jälkeen hän siirtyi meikkaamaan kasvojani. Pia on yksi parhaimpia meikkaaja mitä tiedän. Hän saa loihdittua aina minun parhaimmat puoleni esiin. Silmät tulevat upeina esiin ja kaikki on aina lopussa niin täydellistä.

Lauantai-iltana Pian meikkaus sai paljon todella ansaittua kehua.







Lauantaipäivänä juhlistimme päivää pukeutumalla oikein kimaltavasti. Mekosta on tullut paljon kysymyksiä somessa. Siitä sen verran, että minulla ja Tiialla oli pitkään hakusessa paljettiasut. Jossain vaiheessa Tiia oli bongannut Elloksen sivuilta, että siellä olisi meidän tyyliset mekot. Hän tilasi omansa ensin ja laittoi mulle viestiä ja tilasin heti omani. Näin saimme kauniit ja näyttävät mekot, joille varmasti tulee jatkossakin käyttöä.









Pia toimii freelancerina meikkaus- ja maskeeraushommissa, joten hänelle voi tarjota keikkoja, joita hän ottaa vastaan mielellään. Minun kauttani voi Pian yhteystietoja kysellä. Hänellä on pitkä kokemus maskeerauspuolelta sekä asiakaspalvelukokemusta löytyy myös.

Voin lämpimästi suositella tätä ihanaa naista. Naista, jolla on sydän paikallaan ja hän on aina valmis auttamaan sitä, joka apua tarvitsee.

Maiju

tiistai 27. marraskuuta 2018

Sisällöntuottaja kusetko yrittäjän muroihin?

Teen paljon yhteistyötä pienyrittäjien kanssa. Minulle on ollut kunnia-asia se, että jos heidän kanssaan jotain teen, pitää yhteistyön olla reilu molemmille osapuolille. Koskaan en haluaisi johdattaa yrittäjää harhaan oman edun tavoittelu mielessäni. 

Itse jo vuosia somessa mukana olleena, en voi olla huomaamatta, että myös meille Suomeen on rantautunut joukko, jotka haluavat kusta yrittäjän muroihin omaa etuaan tavoitellen. Tähän asiaan on nyt puututtava ja siitä on keskusteltava.

Varmaan puoli vuotta on ollut itselläni ajatus kirjoittaa tästä ongelmasta, mutta en vaan ole saanut aikaiseksi tehdä tätä. Olen aina sitä mieltä, että jos alalla on ongelmia, niin asiat pitää nostaa pöydälle, jotta niistä voidaan keskustella. Sosiaalinen media on Suomessa vielä kuitenkin "lasten kengissä" ja varsinkin monelle yrittäjälle vieras asia. 

Nyt nostetaan kissa pöydälle ja keskustellaan aiheesta.  Haluan sanoa, että yrittäjät älkää "uskoko" aina sisällöntuottajan ilmoittamia lukuja seuraajista. Selvittäkää myös, että millaisia on sisällöntuottajan seuraajat. Pyytäkää tilastotietoja seuraajista. Google Analyticsin avulla voidaan selvittää monenlaista tietoa sisällöntuottajan seuraajista. Tilasto-ohjelmien avulla voidaan selvittää muun muassa mistä maasta sisällöntuottajan seuraajat ovat. Jos halutaan markkinoida suomalaisille ihmisille jotain, niin silloin ei hyödytä, että seuraajat ovat esimerkiksi jonkun kaukaisen maan sometehtaan robotteja. 


Aiheesta ostetut someseuraajat on puhuttu paljon somessa:


Alkusyksystä aiheen otti esiin Oi mutsi mutsi -blogin Elsa. Elsa kirjoitti blogissaan aiheena Ostetut seuraajat eivät vaikuta mihinkään

Anni Suvisuo on kirjoittanut blogissaan aiheenaan Onko seuraajamäärät kaikki kaikessa

YLE on kirjoittanut aiheesta Ostaisitko 10 000 some-tykkäystä 50 eurolla

Minäkö keski-ikäinen eli Tiia on kirjoittanut aiheesta Mikä suututtaa somemaailmassa?


Tiian kanssa teimme videon Tädit tubettaa kanavalle Ostetut someseuraajat. Täältä löytyy linkkejä, mistä voi seurata somettajien tilaajien tasoa. 

Mirkku Merimaa ja Niina Stolt kertoivat videolla miltä tuntui kun he joutuivat näkemään kokemaan somemarkkinoinnin sudenkuopan.

Itse en hyväksy ostettuja seuraajia


Itse en hyväksy ostettuja tilaajia tai seuraajia. Näiden avulla yritetään johtaa pienyrittäjiä harhaan ja käytetään heidän tietämättömyyttään hyväksi. 

Käännyin tänään Meikkibeibin puoleen, koska hän hallitsee hyvin erilaisten bannereiden ja nappien teon. Kysyin Niinalta, että voisiko hän olla mukana tukemassa tätä kampanjaa eli tahdomme nyt tuoda tietouteen, että tällaista tapahtuu. Niina teki nappeja, joita voi napata somen eri kanaviin. Napin avulla haluamme näyttää, että ne, jotka kampanjoivat ostettuja seuraajia vastaan, eivät varmasti itse niitä käytä. 

Jos et itse käytä ostettuja someseuraajia ja haluat olla nostamassa aihetta esiin, niin nappaa tästä nappi blogiisi tai somen eri kanaviin. Haluatessasi voit linkata nappiin tämän blogipostauksen, jotta tiedetään, että mistä puhutaan. Lisäksi voitte merkata myös @meikkibeibi tägin napin tekijäksi. 

Itse en halua olla kusemassa pienyrittäjän muroihin, toivottavasti et sinäkään. 







Nappaa tästä nappi mukaasi ja sano ei ostetuille tilaajille. Itse olen ehdottomasti tätä mieltä, itselleni periaatteen ja sydämen asia olla rehellinen niille, joiden kanssa teen yhteistyötä. 

Maiju

torstai 22. marraskuuta 2018

Muistisairaan Hillevin tarina

Teatteri Vantaalla esitettiin tiistai-iltana itselleni niin läheisestä aiheesta kertova näytelmä. Ystäväni tekee töitä teatterissa ja hän kertoi minulle syksyllä, että heille on tulossa marraskuussa muistisairaasta Hillevistä kertova näytelmä teatteriin. Ystäväni kysyi, että haluanko tulla katsomaan näytelmää. Koska aihe on minulle niin tärkeä, minua ei tarvinnut kahta kertaa houkutella. Ystäväni tiesi, että kuinka tärkeästä aiheesta puhutaan kun kyseessä on muistisairaus. Aihe liippaa itseäni niin läheltä äitini sairauden vuoksi.



Mietin etukäteen, että pystynkö hajoamatta katsomaan itselleni niin rankkaa aihetta. Viimeinen vuosi on ollut niin vaikea tämän asian kanssa.

Ennen esitystä juttelin näyttelijä Anne Nielsenin kanssa aiheesta Facebook-livessä. Anne esittää näytelmässä muistisairasta Hilleviä. Anne kertoi, että näytelmä on hauskasti tehty, eikä ole ollenkaan ankea aiheesta riippumatta.








Joskus mietin, että voiko muistisairaalle nauraa? Ennen en voinut nauraa ollenkaan, nykyään nauramme jopa äidin kanssa tietyille asioille. Sanon aina, että en naura äidilleni, vaan nauran niille asioille. On ollut pakko opetella myös nauramaan tämän vaikean asian edessä. Vasta kun opin nauramaan tälle asialle, niin oloni alkoi helpottamaan. Enää en itke niin usein tätä sairautta, joka riisti äidiltäni muistot.

Tarina on saanut alkunsa Helsingin Sanomien lehtileikkeestä, jossa vanha nainen oli löydetty rautatieasemalta tammikuun paukkupakkasilla harhailemasta pumpulimekossaan. Tuosta lehtileikkeestä sai Matti-Juhani Karila idean, joka sittemmin muotoutui muistisairaan Hillevin tarinaksi.



Tarinassa Hillevi matkustaa muistoihinsa, niin todellisiin kuin keksittyihinkin. Hillevin mies Pentti on kuollut jo 80-luvulla, mutta hän seikkailee Hillevin mielessä välillä elävänäkin. Hillevi tanssii muistoissaan punaisissa korkokengissään ja muistelee miestään Penttiä sekä heidän yhteisiä tanssihetkiä. Muistamattomuudessa on se ilo, että kaiken voi muistaa kuin eilisen ja elää uudestaan, mutta ehkä hieman paremmin.

Pari kertaa näytelmän aikana tunteet meinasivat päästä valloilleen. Ensimmäinen kohtaus oli siinä, kun näytelmässä soi Maankorvessa kulkevi lapsosen tie. Tuota laulua olen välillä kuunnellut ja aina silloin on ollut äiti mielessäni. Toinen kohtaus oli näytelmän lopussa, kun Hillevi niin todentuntuisesti oli näkevinään jo monta kymmentä vuotta aiemmin kuolleen Pentti-puolisonsa. Pentti näyttäytyi Hilleville niin toden tuntuisena.

Tunnistin Hillevin tarinan monessa kohtaa äitini. Äitini kanssa olemme monta kertaa keskustelleet siitä, että pääseekö hän taivaaseen, vai mahtuuko edes sinne? Samoja asioita mietti myös Hillevi. Itse olen sanonut äidilleni, että "äiti sinulle on ihan varmasti oma taivaspaikka odottamassa, koska olet ollut aina niin hyvä ihminen".

Menossa oli mukana ihana Ammattijärjestäjä Laura Holmström, josta on tullut itselleni hyvin läheinen. Hänestä saan niin hyvää energiaa, taidamme saada sitä toisistamme.



Kiitos Esko, kun vinkkasit tästä mahdollisuudesta.  Tämä herätti minussa monenlaisia tunteita. Näytelmästä tuli hyvä olo, vaikka pelkäsinkin alkuun aiheensa takia, että miten kestän.

Jos joskus teille tulee mahdollisuus päästä katsomaan Paperineilikka-näytelmää, niin käykää katsomassa. Ihana näytelmä ja vaikeasta aiheestaan huolimatta niin herkän kaunis. Mieletön näyttelijän suoritus Anne Nielseniltä.

Näytelmästä esitetään Teatteri Vantaalla toinen näytös keskiviikkona 28.11.2018 kello 13.00.
Tämän lisäksi näytelmä esitetään Vuotalossa tiistaina 4.12.2018 kello 14.00.

Maiju

tiistai 20. marraskuuta 2018

Suosin hemmottelulahjoja

Kasvohoito yhteistyössä Lilja Beautyn kanssa

Olen keskittynyt viimeisen vuoden aikana yhteen kasvohoitolaan. Sanon aina, että myös kauneushoidoissakin etsii sitä omaa hoitajaa, joka sitten hemmottelee sinua päästä jalkoihin. Minä löysin omani noin vuosi sitten työkaverini kautta. Löysin Jarnan.



Vuoden aikana olen käynyt jo monta kertaa Jarnan luona. Milloin minulle on tehty kasvohoitoa, milloin olen käynyt mikroneulauksessa ja milloin olen käynyt meikkauksessa sekä myös kuumakivihieronnassa. Monenlaisia muitakin hoitoja olen ehtinyt kokeilemaan Jarnan kanssa.

Mielestäni on tärkeää löytää itselleen se ihminen, jonka kanssa synkkaa ja voit sitten vaan rentoutua hoidoissa. Olen kehunut usein Jarnaa siitä, että hänellä on hoitavat kädet ja hänellä on taito tuoda hyvää oloa hoidoillaan minulle. Kun minulla oli vaikeaa syksyllä, niin oli ihana saada Jarnalta viestiä, että tule minun luokseni rentoutumaan. Kuinka ajattelevaista.

Tällä kertaa kävin Jarnan luona hakemassa kasvoille vähän kirkastusta. Sitä haettiin Exuviancen kasvohoidolla, joka sisälsi myös hedelmähappokuorinnan. Siinä sen kirkkauden salaisuus.



Tässä ennen iho ennen hoitoa.



Tässä kuorinnan jälkeen, kulmat ja ripset saivat kestovärin.



Jos minulta kysyttäisiin, että mitä haluaisin syntymäpäivä- tai joululahjaksi, niin ehdottomasti sanoisin, että jotain tällaista. Nautin nykyään niin paljon enemmän tällaisista lahjoista, kuin jostain materiasta. Hemmottelua ei voi koskaan saada liikaa.

Viime joulunakin sain mieheltäni juuri näitä hemmottelulahjoja. Hän tietää, että mistä vaimo tykkää.

Suosittelen kokeilemaan jotain tällaista.

Maiju

sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Marraskuun kynnet kimaltavat kullan sävyissä

Kynnet tehty yhteistyössä BeArt Studion kanssa

Tällä kertaa minulla oli taas kynsihuoltoon mennessäni ihan selkeä kuva, että mitä haluan kynsiini. Olin ostanut edellisessä postauksessani esittelemäni kultaisen unnikkopuseron, joten kultaa sitä piti sitten saada myös kynsiin. Tällä kertaa siis valinta oli helppo. Ajattelin, että marras-joulukuu on kullan kulta-aikaa.

Siinä sitten Janan kanssa mietittiin, että valitaanko glitterkultaa vai valitaanko metallinhohtoa. Päädyimme sitten glitterkultaan. Jana päätti taikoa kynnet, jotka varmasti kimaltavat niin kirkkaasti, että niitä ei voi olla huomaamatta.

Lopputulos oli täydellinen ja näiden kanssa kelpaa sitten taas mennä seuraavat neljä viikkoa.







Nyt pitää miettikä kovasti juhlia, jotta pääsee esittelemään juhliin sopivia kynsiään. Tosin kyllähän näiden kanssa voi arjestakin tehdä juhlan.

Mitäs sanotte näistä kynsistä? Enempää ei voisi enää kimaltaa.

Maiju

lauantai 17. marraskuuta 2018

Kultaa suoraan sydämeen

Alkusyksystä kävimme ystävän kanssa ohimennen Marimekon myymälässä ja näin silloin siellä tämän ihanan kultaisen unikkopuseron. Marimekon kultakuosinen unikkopusero jäi kummittelemaan mieleeni. Minua ei helpottanut ollenkaan se, että tätä puseroa alkoi näkymään yhden jos toisenkin päällä sosiaalisessa mediassa. Mitä enemmän sitä näin, niin sitä enemmän se minua kiusasi.

Viime viikolla kävelin Aleksanterinkatua pitkin ja päätin käydä vähän hipelöimässä kyseistä puseroa. Ajattelin, että ainahan sitä voi käydä kokeilemassa. Tiedän sen, että kun käy kokeilemassa, niin silloin se on yleensä menoa. No kokeilin ja päätin sitten ostaa sen itselleni synttärilahjaksi, koska mulla on ensi viikolla synttärit. Toiseksi mulla on lupa ostaa vielä tämän vuoden puolella. Ensi vuoden puolellahan mulla on se vaatteiden ostokielto. Mietin juuri, että onneksi tämä kiusaus tuli vielä tämän vuoden puolella. En tiedä, että miten olisin voinut tämän tahtojen taistelun voittanut, jos mulla olisi ollut ostokielto päällä.

Parasta on se kun ostaa itse lahjansa, niin saa sellaista mitä haluaa. 






Olimme menossa Starsquadin Dinner Show:ta katsomaan seuraavana iltana ja ajattelin, että uusi pusero käy hyvin iltaan. Illan menossa oli mukana ystäväni Ville alias Linnea von Kattendam. Liput oli saatu illan show:hun.

Iltaan kuului dinneriä ja show:ta sopivassa suhteessa vuorotellen.











Illan päätteeksi kävimme vaihtamassa pari sanaa illan päätähden kanssa. Krista Siegfrids on hyvä esimerkki siitä, että kuinka vedetään hyvällä energialla show alusta loppuun saakka.



Jostain syystä tähän loppusyksyyn on osunut näitä "iltamenoja" jo useita, vaikka yleensä en jaksa tällaisiin osallistua. Kuitenkin jostain syystä näistä olen saanut hyvää energiaa muuten vaikeaan syksyyn.

Kiva ilta siis oli ja kivat oli energiat.

Maiju

tiistai 13. marraskuuta 2018

Kahvilasuosituksia, joissa gluteenittomuus on hienosti huomioitu

Olen kulkenut kaupungilla taas kaikki gluteenittomat aistini valppaina. Tulee usein valittua se tuttu ja turvallinen kahvila, josta tietää saavansa jonkun gluteenittoman tuotteen. Kuitenkin haluaisin antaa uusillekin kahviloille mahdollisuuden. Jatkossakin koitan etsiä uusia paikkoja, koska tälläkin kertaa yllätyin iloisesti.

Viime viikonloppuna odottelin Tiiaa Kampissa ja päätin katsastaa Kampin keskuksen 5. kerroksen mestoja. Jostain syystä päätin kurkistella vähän sivussakin olevia kahviloista ja löysin helmen. Löysin Story-kahvilan, joka yllätti minut todella positiivisesti. Tämä kahvila oli käytävästä katsottuna vähän sivummalla, mutta onneksi löysin sen vähän vahingossa.

Story-kahvila Helsinki (Kampin keskus, 5 krs.)

Vitriinissä oli herkullisen näköinen omena-kanelibrita, joka houkutti kovasti. Hyvin harvoin näkee gluteenittomasti näin herkullisen näköisiä kakkuja. Saatavilla olisi ollut myös mantelikakkua. Ihanaa kun on jotain muuta tarjolla kuin sitä aina tarjolla olevaa mutakakkua tai dajm-kakkua. Itse en pysty kumpaakaan enää syömään ihan helpolla, koska niitä on tullut vuosien myötä syötyä "pari" kertaa. 

Kysyin, että onko saatavilla jotain suolaista ja minulle tehtiin ihan mielettömän hyvä leipä. Leipä oli todella herkullinen, taisi olla itse leivottua leipää. Story oli ihan kymppipaikka ja ehdottomat suositukset muillekin gluteenittomille käykäähän kahvilla siellä. Kyllä sinne kannattaa mennä myös muutkin.

















Cafe Zoceria, Aleksanterinkatu 15, Helsinki


Olin sitten viikolla myös kaupungilla ja ajattelin, että ennen kotiin lähtöä, että voisin käydä kahvilla. Aleksanterinkadulle oli avattu uusi Suomalainen kirjakauppa ja muistin myös sen, että kirjakaupan yhteyteen oltiin avaamassa Cafe Zockeria-kahvilaa. Olen aiemmin tutustunut kyseiseen kahvilaan Leppävaarassa ja tiesin, että he huomioivat myös gluteenittomia, joten suuntasin siis tähän uuteen kahvilaan.






Vitriinissä oli tarjolla useampaa makeaa gluteenittomana. Kuulemma he pyrkivät pitämään vitriinin ylähyllyn gluteenittomille tuotteille.











Suolaisena kahvin kanssa olisi ollut valmiina vitriinissä pinaatti-fetapiirakkaa, mutta itse halusin gluteenittoman sämpylän, mikä oli todella herkullinen.






Molemmille kahviloille annan kympin gluteenittomien ihmisten huomioimisesta ja siitä, että maut ja tuotteet olivat ihan erilaisia kuin monissa "massatuotteita" myyvissä kahviloissa. Tulen ehdottomasti uudelleen molemiin kahviloihin ja levitän mielelläni tätä ilosanomaa ystävilleni. Käykäähän testaamassa Story ja Zoceria kun olette liikenteessä Helsingin keskustassa.

Maiju