sunnuntai 12. toukokuuta 2019

Kun äiti ei ole enää äiti - Alzheimer

Kun äitini Alzheimer viime vuonna aktivoitui nopeasti, jokin muuttui sisälläni. Aloin etsimään itsessäni rauhaa ja aloin etsimään niitä asioita, jotka minulle rauhaa toi. Jätin taakseni asioita ja olen tuonut elämääni enemmän niitä asioita, joiden tiedän tuovan itselleni energiaa ja voimaa. Jätin taakseni sellaisia asioita, jotka eivät enää merkinneet minulle niin paljon. Oli pakko miettiä asioita tärkeysjärjestykseen.

Etsin kirjallisuutta, joka käsitteli Alzheimeria sairautena, jotta oppisin ymmärtämään tätä kavalaa sairautta enemmän. Olen monta kertaa sanonut, että Alzheimer on omaisten sairaus ja sitä se kirjaimellisesti on. Alzheimer saattaa sairastuttaa omaishoitajat, jotka on jätetty liian usein yksin yhteiskunnan tukiverkoston ulkopuolelle. Olen seurannut omaisten tuskaa ja kauhulla katsonut, kuinka monet omaiset jopa miettivät itsetuhoisia ajatuksia, kun jäävät niin yksin tuskansa kanssa.

Olemme sisarusteni kanssa siinä onnellisessa asemassa, että äitimme sai nopeasti hoitopaikan, kun äitini sairaus paheni hyvin äkillisesti viime elokuussa. Äitini tilanne meni sellaiseksi, että sairaalaan jouduttuaan hän ei olisi enää voinut muuttaa takaisin kotiin. Puolessa vuodessa hän sai vakituisen hoitopaikan. Monet potilaat asuvat omaishoitajien kanssa ja omaishoitajat väsyvät, koska oma elämä jää hyvin toissijaiseksi kaikkien voimien keskittyessä sairastuneeseen omaiseen.

Kun äitini sai hoitopaikan, aloin itse vähän relaamaan. Tunsin, että aloin hengittämään vapaammin, koska hoitovastuuta sai annettua toisaalle. Äidilläni on ihana hoitopaikka, jossa työskentelee upeita hoitajia. Tuota työtä täytyy tehdä sydämellä, koska tiedän, että helppoa se ei ole.

Syksyllä etsin kirjallisuutta aiheesta, koska tuli tarve lukea muiden kokemuksista.

Pakko jakaa pari kirjavinkkiä muillekin. Aloitin viime syksynä lukemaan Anne-Maarit Koivuniemen Muista minut - vanhempieni Alzheimer -kirjaa. Luin kirjaa pitkään, koska alkuun kirja toi liian paljon tunteita pintaan. Muistan kuinka yritin lukea kirjaa työmatkallani bussissa, mutta se oli vain pakko monesti laittaa kassiin, koska kirja toi omat tunteet niin pintaan. Lopulta luin kirjan loppuun vuoden vaihteessa. Pystyin samaistumaan kirjoittajan tunteisiin, koska elin itse ihan samanlaisia tunteita, tosin vain osittain, koska itselläni oli vain äiti, joka oli sairaana. Kirjoittajalla samaan aikaan molemmat vanhemmat. Suosittelen ehdottomasti lukemaan tuon kirjan, jos kaipaatte vertaistukea tämän asian suhteen. Tätä kirjaa lukiessani tunsi, että ei todellakaan ole yksin tämän asian kanssa.






Tämän jälkeen aloin kovasti etsimään Anneli Kanton kirjoittamaa kirjaa Pala palalta pois, josta sain myös lukusuosituksia. Kun en onnistunut löytämään, kyselin kustantajalta, mutta kirjasta oli kuulemma painos loppuunmyyty. Lopulta onnistuin löytämään kirjan kirjatorilta edulliseen hintaan. Tätä kirjaa aloitan juuri lukemaan ja odotan tältä paljon. Kirjan kirjoittaja elää Alzheimerin tautiin sairastuneen äidin tyttärenä, ihan kuin minäkin. Kirja sisältää myös puheenvuoroja jaksamisensa äärirajoilla päivittäin kamppailevien omaisten puolesta.





Tiedän, että jokainen luettu kirja tuo mukanaan tunteita. Jokainen kokemus tuo silmiin kyyneleitä. Kuitenkin toisten kokemukset ovat tärkeitä myös itselleni. Voin elää jokaisen hetken varmasti muiden mukana, koska tiedän, että millaista on elää näiden tunteiden kanssa.

Neuvon myös ihmisiä, jotka elävät tässä tilanteessa hakemaan vertaistukea sieltä missä on samassa elämäntilanteessa eläviä ihmisiä. Facebookista löytyy ryhmä, joka on tarkoitettu tähän sairauteen kuuluvien omaisille. Muistakaa, että älkää jääkö yksin näiden asioiden kanssa.

Kun äiti ei ole enää äiti


Kun äiti ei ole äiti, niin muistakaa niitä hetkiä, kun hän sitä oli. Usein äiti ei muista enää lapsiaan, mutta on päiviä, jolloin hän saattaa niitä muistaa. Itse koitan järkeillä näiden asioiden kanssa niin, että se, että äiti ei muista sinua, on kuitenkin niin pieni asia, sillä sinä muistat hänet. 

Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille ja äidin mielisille. Lähden katsomaan äitiä ja mietin aina etukäteen, että millaisella fiiliksellä tänään mennään.

Maiju

12 kommenttia:

  1. Uskon, että tämä kaikki oli jonkinlainen iso kriisi, joka laukaisi miettimään elämää joka kantilta. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, toi hieman syvyyttä myös elämääni. Jokainen tällainen asia kasvattaa ❤️

      Poista
  2. Voimia Sinulle ja aurinkoa päiviisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, asioita, joita tulee väistämättä jokaisen elämään ❤️

      Poista
  3. <3 Terveisiä äidillesi ja leppoista iltaa sinulle Maiju <3

    VastaaPoista
  4. Hyvä kirja, tuo täytyy lukea. Surukirjoja kahlasin aikoinaan hyllymetreittäin mutta tämä alue on jäänyt vähän vähemmälle, toki jotakin on tullut aina vastaan, koska dementia ja parkinsson ovat yleistymässä tai ainakin tieto niistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse haluan lukea aiheita, jotka sillä hetkellä koskettaa. Vahva suositus ❤️

      Poista
  5. Voi Maiju - olet tänään ollut mielessäni erityisellä tapaa <3 Voimia sinulle ja kaikille, joiden omainen sairastaa muistisairautta. Olimme tänään katsomassa anoppiani, joka halusi viettää äitienpäivää appeni hoitopaikassa ja iloitsimme, että appi oli tänään suurimman osan aikaa ns. kartalla. Ja juuri anoppiani olen katsellut huolestuneena, kun hän aikansa yritti omaishoitajana hoitaa appea, joka muistisairauden lisäksi oli jo fyysisestikin huonossa kunnossa. Anoppi antoi periksi vasta sen jälkeen, kun hän ei appea enää saanut liikkeelle - ja oli jo ehtinyt uuvuttaa itsensä täysin. Elämä ei ole aina reilu - ei sitten ollenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äitienpäivä oli monella tapaa hyvin koskettava. Monella elämän eri alueilla se koskettaa. Harmi kun sinulla ei ollut mahdollisuutta päästä äidin luokse tänä äitienpäivänä ❤️

      Poista
  6. Voi Maiju miten kaunis teksti. Kyyneleet valui pitkin poskia kyllä kun tätä luki <3 Voimia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu. Elämää on tullut viimeisen vuoden aikana mietittyä vähän toiselta kantilta <3

      Poista

Kiitos kommentistasi. Tervetuloa uudestaan.