maanantai 11. marraskuuta 2019

Monta kertaa olen miettinyt, että lopetan bloggaamisen

Monta kertaa on tullut viimeisten vuosien aikana mietittyä sitä, että mitä jos lopettaisin bloggaamisen. Olen kirjoittanut blogia vuodesta 2005 eli ensi vuonna blogiurani täyttää 15-vuotta. Sitten on tullut mietittyä, että enhän minä voi, koska blogi on paras paikka niille ihmisille, jotka seuraavat minua gluteenittomuuden takia. Täältähän ihmiset hakevat sitä gluteenitonta tietoa.

Parin viimeisen vuoden aikana minua on alkanut kiinnostamaan enemmän videoiden tekeminen kuin kirjoittaminen. Varmasti monet ovat huomanneet minun kirjoittavani vähemmän kuin ennen. Syy on ollut juuri tuossa. Voi niitä aikoja, kun jaksoi kirjoittaa harva se päivä, nykyään vain noin kerran viikossa.




Jotenkin olen kaivannut elämääni jotain uutta. Olen miettinyt, että muutanko aiheita enemmän gluteenittomaan suuntaan vai mikä olisi se juttu. Sitten kuin taivaan lahjana heräsi keskustelua siitä, että onko minun paikkani kuitenkin jossain yhteisössä. Viimeiset vuodet on tullut tehtyä tätä aika yksin. Kun aikoinaan siirryin Apu-lehden alta takaisin itsenäiseksi päätin, että pysyn itsenäisenä.

Sitten kun lopetin pr-tapahtumissa juoksemisen, niin kaipasin kuitenkin rinnalle jotain ja mitä se sitten onkaan, niin sen taisin nyt löytää. EDIT: Olen ollut viimeiset vuodet 40+ -yhteisössä, mutta itsestäni johtuvista syistä en ole ollut kovinkaan aktiivinen, kun en ole käynyt tapahtumissa, joihin yhteisön jäseniä on kutsuttu. Itseäni saan syyttää siitä, että olen tehnyt asioita yksin.

Blogissani tulee puhaltamaan lähiaikoina uudet tuulet ja niistä kerron teille heti kun asiat selkenevät. Nyt kuitenkin päätin ottaa uutta intoa kirjoittamiseen ja aiheisiin. Odottakaahan vaan, en minä vielä aio lopettaa. Joulukuun alussa lupaan aktivoitua. Kirjoittamiseen saattaa tulla pieni katkos, katsotaan.




Ihanaa viikkoa kaikille. Ottakaa kirkasvalolamput esiin. Lampulla saatte uutta puhtia syksyn pimeisiin hetkiin. Niin minäkin tein ja heti alkoi tapahtumaan.

Maiju


torstai 7. marraskuuta 2019

Gluteeniton kahvila Helsingin keskustassa

Minä suosin ihan ehdottomasti yrityksiä, jotka tarjoavat hyvää palvelua ja hyviä gluteenittomia tuotteita. Kesällä Helsingin keskustaan avattiin Kahvila Glutique, jonka avaamista odotimme pitkään. Hyvää ei koskaan kuitenkaan odota liian kauaa.

Kahvila sijaitsee osoitteessa Eerikinkatu 12.
Aukioloajat kannattaa tarkistaa heidän sivustoltaan.



Koitan aina muistuttaa, että kun tällainen kahvila avataan ja meidän eteemme nähdään todella paljon vaivaa, niin pitää muistaa, että palveluita pitää käyttää, jotta saamme nauttia tällaisesta tarjonnasta pitkään.

Itse olen henkeen ja vereen kahvilaihminen. Olen ollut sitä aina. Kun sairastuin Keliakiaan 7,5 vuotta sitten, lamaannuin hetkeksi, koska koin, että en enää saanut samanlaisia elämyksiä kahviloista kuin ennen. Onneksi on viimeisten vuosien aikana myös monissa kahviloissa gluteeniton tarjonta parantunut. Olemme sellainen asiakasryhmä nykyään, jotka osaavat myös vaatia palvelua ja hyviä tuotteita. Enää ei ihan pakastemuffinssilla pitkälle pötkitä. Olemme valveutuneita ja tiedämme hyvin palvelevat paikat. Sana leviää hyvistä paikoista kulovalkean tavoin. Itsekin mielelläni levitän hyvää sanomaa ja koitan keskittyä hyvin palveleviin yrityksiin.

Glutiquen kaikki tarjottavat ovat gluteenittomia ja omistajalla on hyvä tietotaito tämän asian suhteen, koska myös hänen perheessään on Keliakiaa.











Käyn kahvilassa 2-3 kertaa viikossa. Olen maistanut vitriinistä monenlaista suolaista ja makeaa. Kaikki mitä olen siellä syönyt on ollut taivaallisen hyvää. Glutiquen henkilökunta toivoo palautetta asiakkailtaan siitä, että millaista tarjontaa heiltä toivottaisiin.

Olen nauttinut Glutiquessa parhaat pullat ikinä, tällä viikolla maistoin taivaallisen hyvää Dallas-pullaa. Pulla oli niin hyvää, ettei melkein sanotuksi saanut.

Nyt on ollut kokeilussa keittolounasta, jota tarjotaan paikan päällä kolmena päivänä viikossa (keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin).


 


Muistakaa, että vain käymällä kahvilassa, takaamme sen, että asiakkaita riittää ja kahvila saa pidettyä ovensa auki.

Itse olen luvannut olla tukena ja se on itselleni ilo. Minä suuntaan usein ystävien kanssa Glutique-kahvilaan, siellä meitä kaikkia palvellaan. Kaikki voimme syödä samaa ruokaa saman pöydän ääressä.

Ihanaa, tällaisen tarjonnan jälkeen on todella vaikeaa enää ottaa vastaan pakastemuffinsia.

Maiju